Kuntavaalit 2021 Vedonlyönti: Kertoimet ja Ennuste

Kuntavaalit 2021 käydään 13.6.. Kuntavaalit vedonlyönti on mahdollista jo nyt!

Betsson on julkaissut kertoimet kuntavaalien puolueille ja listoilta löytyy monia mielenkiintoisia vetokohteita.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

Kertoimet kuntavaalit vedonlyöntiin 2021

Kuntavaalit vedonlyönti tarjoaa mehukkaita kohteita politiikasta kiinnostuneille vedonlyöjille.

Suurin mielenkiinto kohdistuu varmasti koko Suomea koskevaan vedonlyöntiin. Sen lisäksi Helsinki on ollut paljon esillä pormestari-vääntöineen, mikä tuo oman mausteensa vaaleihin. Kuntavaalit vedonlyönti tarjonnee siis säpinää siinä missä itse vaalitkin.

Kuntavaalit 2021 vedonlyönti koko Suomen voittajasta

Perussuomalaiset 1,80
SDP 1,90
Kokoomus 8,00
Keskusta 20,00
Vihreät 25,00
Vasemmistoliitto 75,00
RKP 150,00
Kristillisdemokraatit 200,00
Liike Nyt 250,00
Joku muu 250,00

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

Vedonlyönti ratkeaa, kun on selvillä mikä puolue keräsi eniten ääniä koko kuntavaaleissa 2021. Kertoimet koskevat siis suurimman puolueen vedonlyöntiä äänimäärällä mitattuna.

Kuntavaalit 2021 vedonlyönti: Helsinki

Kokoomus 1,85
Vihreät 1,85
SDP 10,00
Perussuomalaiset 12,00
Vasemmistoliitto 30,00
Liike Nyt 100,00
Keskusta 150,00
Joku muu 150,00

Kuntavaalit 2021 vedonlyönti: Vantaa

SDP 1,50
Kokoomus 3,30
Perussuomalaiset 3,40
Vihreät 25,00
Vasemmistoliitto 150,00
Liike Nyt 150,00
Kristillisdemokraatit 200,00
Keskusta 20,00
RKP 300,00
Joku muu 300,00

Kuntavaalit 2021 vedonlyönti: Turku

Kokoomus 2,50
SDP 3,00
Vihreät 6,00
Perussuomalaiset 7,00
Vasemmistoliitto 7,00
RKP 18,00
Keskusta 30,00
Liike Nyt 45,00
Kristillisdemokraatit 45,00
Joku muu 75,00

Kuntavaalit 2021 vedonlyönti: Tampere

SDP 1,40
Kokoomus 2,50
Vihreät 7,00
Perussuomalaiset 15,00
Vasemmistoliitto 100,00
Keskusta 200,00
Kristillisdemokraatit 200,00
Liike Nyt 200,00
Joku muu 200,00

Kuntavaalit 2021 vedonlyönti: Jyväskylä

Kokoomus 2,55
Vihreät 2,65
SDP 2,80
Perussuomalaiset 8,00
Keskusta 10,00
Vasemmistoliitto 120,00
Kristillisdemokraatit 130,00
Joku muu 500,00

Kuntavaalit 2021 vedonlyönti: Lahti

SDP 2,15
Kokoomus 2,40
Perussuomalaiset 2,45
Vihreät 18,00
Keskusta 75,00
Vasemmistoliitto 150,00
Kristillisdemokraatit 150,00
Joku muu 150,00

Kuntavaalit 2021 vedonlyönti: Oulu

Perussuomalaiset 2,75
Keskusta 2,75
Kokoomus 5,00
Vasemmistoliitto 9,00
Vihreät 10,00
SDP 11,00
Kristillisdemokraatit 20,00
Liike Nyt 35,00
Joku muu 45,00

Puolueiden väliset kertoimet kuntavaaleissa 2021

Betsson tarjoaa lisäksi puolueiden välisiin kaksinkamppailuihin kertoimia kuntavaaleissa 2021. Niistä voi löytää varsin mielenkiintoisia kohteita vedonlyöntiin. Alla on esitelty muutamia kaksinkamppailukohteita.

Koko kunnallisvaalien kertoimet

Alla on koko Suomea koskevat taisteluparit kunnallisvaaleissa 2021. Vedonlyönti kohdistuu siis siihen, kumpi puolue saa enemmän ääniä kaikkinensa kunnallisvaaleissa yhteensä.

PS vs. SDP
Perussuomalaiset 1,80
SDP 1,90

PS vs. Kokoomus
Perussuomalaiset 1,20
Kokoomus 4,05

Keskusta vs. Vihreät
Keskusta 1,72
Vihreät 2,00

Keskusta vs. Kokoomus
Kokoomus 1,30
Keskusta 3,20

Vasemmistoliitto vs. Vihreät
Vasemmistoliitto 1,18
Vihreät 4,25

SDP vs. Kokoomus
SDP 1,25
Kokoomus 3,55

Vasemmistoliitto vs. RKP
Vasemmistoliitto 1,20
RKP 4,05

KD vs. Liike Nyt
Kristillisdemokraatit 1,17
Liike Nyt 4,45

KD vs. RKP
Kristillisdemokraatit 2,55
RKP 1,45

RKP vs. Liike Nyt
RKP 1,05
Liike Nyt 7,78

Helsingin kamppailuparien kertoimet kunnallisvaaleissa 2021

Alla on kertoimet eri puolueiden keskinäisiin kamppailuihin pelkästään Helsingin äänestyspiirissä.

PS vs. SDP
SDP 1,60
Perussuomalaiset 2,20

Vasemmistoliitto vs. Liike Nyt
Vasemmistoliitto 1,11
Liike Nyt 5,50

KD vs. Liike Nyt
Kristillisdemokraatit 4,00
Liike Nyt 1,20

Vasemmistoliitto vs. PS
Perussuomalaiset 1,55
Vasemmistoliitto 2,30

Keskusta vs. Feministinen puolue
Keskusta 1,70
Feministinen puolue 2,03

Lisää kertoimia mm. kaupunkikohtaisiin kaksinkamppailuihin löydät Betssonin sivuilta.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

Kuntavaalit 2021 ennuste

Tässä on Urheiluviikon tämänhetkinen Kuntavaalit 2021 ennuste puolueiden ääniosuuksista. Kuntavaalit pidetään vasta 18.4.2021, joten ennustetta kannattaa muuttaa ajan kanssa tulevia tapahtumia heijastaen. Etenkin vaalipäivää lähellä tapahtuvat käänteet voivat vaikuttaa rajummin kuntavaalien tuloksiin.

Kuntavaalit 2021 Ennuste

EU-vaaleissa Urheiluviikon ennuste osui lähemmäs kuin YLE:n ja Helsingin Sanomien laatimat gallupit.

Lue pidemmälle, niin tiedät, minkälaisiin asioihin Urheiluviikon kuntavaalit ennuste pohjautuu.

Huom! Tämä ennuste ei vielä kerro, mitä kunnallisvaalien vedonlyöntiin kannattaa poimia. Siihen saat vinkkejä Kuntavaalit 2021 analyysi -osiosta.

Tämä ennuste ei kerro edes sitä, mikä puolue on todennäköisin voittaja seuraavissa kuntavaaleissa. Ennuste kertoo ainoastaan sen, minkä uskomme olevan todennäköisin yksittäinen tulos kaikista todennäköisimmällä äänestysprosentilla. Jos kaikki tämä kuulostaa sekavalta, lue analyysiosio, missä asiaa on avattu tarkemmin.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

Kuntavaalit 2021 – ymmärrä mitä vedonlyönti koskee

Betssonin kuntavaalit 2021 vedonlyönti koskee siis äänimääriä. On tehtävä selvä erotus puolueen voittamien äänien ja valtuutettujen lukumäärän välillä.

Puolueita itseään ei niinkään kiinnosta valtakunnallinen äänisaldo, vaan paikallisesti läpimenneiden kunnallisvaltuutettujen määrä. Tässä tapauksessa vedonlyöjien kiinnostus menee puolestaan juuri päinvastoin.

Esimerkiksi viime vaaleissa Kokoomus oli ykkönen äänissä, mutta vasta kolmas valittujen kunnallisvaltuutettujen lukumäärässä. Keskusta oli puolestaan kolmas äänimäärällä mitattuna, mutta todella selvä ykkönen valtuutettujen lukumäärällä mitattuna.

Miten tämä on mahdollista?

Käydään seuraavaksi läpi Suomen kuntavaalien logiikkaa.

Kokoomus on suosittu väkimäärällä mitattuna suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä. Valtuutettujen lukumäärä on Helsingissä pienempi suhteessa asukasmäärään kuin pienemmissä kunnissa, joita keskusta on perinteisesti dominoinut.

Helsingissä pitää olla lain mukaan vähintään 79 valtuutettua. Kaupunki on nostanut määrän 85 valtuutettuun. Asukkaita kaupungissa on 655 395 kappaletta. Helsingillä on siis yksi valtuutettu 7 710 asukasta kohti.

Sottungan kunnassa elää 87 ihmistä eli kaksi enemmän kuin Helsingillä on kaupunginvaltuutettuja. Laki määrää Sottungalle vähintään 13 valtuutettua. Se on yksi valtuutettu 6,7 ihmistä kohti.

Kunta itse saa päättää valtuutettujen lukumäärän. Päätöksen tekevät valtuutetut itse kunnanvaltuustossa. Kuntalaissa on määrätty kuitenkin valtuutettujen vähimmäismäärä asukasluvun mukaan. Lisäksi lopullisen valtuutettujen määrän pitää olla pariton pattitilanteiden välttämiseksi.

Kuntavaalit: Asukasluku ja valtuutetut

Minkälainen on Suomen kuntien rakenne?

Kuntavaalit 2021: Asukasluku ja kuntien määrä
Kuntavaalit 2021: Suomen kunnat
Palkit näyttävät kuinka monta kuntaa kuuluu kuhunkin ryhmään (vasen asteikko). Viiva näyttää kuinka monta prosenttia kunnat kattavat kumulatiivisesti Suomen kunnista (oikea asteikko). Esimerkiksi alle 20 000 asukkaan kuntia Suomessa on yhteensä 81 prosenttia.

Kuusi prosenttia Suomen kansalaisista asuttaa 44 prosenttia Suomen kunnista ja tuo 23 prosenttia kunnallisvaltuutettujen paikoista. Toisaalta taas 17 prosenttia koko Suomen asukkaista kattaa vain 0,6 prosenttia kunnista (Helsinki ja Espoo) sekä tuo vain kaksi prosenttia kaikista valtuustopaikoista.

Kuntavaalit 2021: Suomen kuntien tilastot

Tässä ei sinänsä ole mitään väärää. Kunnan valtuutetuthan saavat päättää vain oman kuntansa asioita, eikä kenenkään muun. Kunnallisvaalien vedonlyöntiin sillä voi olla kuitenkin todella suuri merkitys. On täysin eri asia, jos kuntavaalit vedonlyönti kohdistuu paikkamääriin kuin äänimääriin.

Keskusta on perinteisesti ollut erittäin vahva pienemmissä kunnissa, kun taas kokoomus ja vihreät ovat kasvavassa määrin vallanneet itselleen alaa Suomen isoissa kaupungeissa. Se näkyi hyvin Suomen kartassa vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen.

Kuntavaalit 2017 tulos

Kartasta voisi pikaisella vilkaisulla vetää johtopäätöksen, että Betssonin kuntavaalit 2021 vedonlyönti kannattaa suunnata Keskustalle. Kuitenkin Keskustan voittoa pelanneet jäivät hyvin kauas tienesteistä vuoden 2017 kunnallisvaalien vedonlyönnissä ao. kartasta huolimatta. Kokoomus voitti ko. vaalit yli 81 000 äänen erolla verrattuna Keskustaan.

Kuntavaalit vs. Eduskuntavaalit vs. EU-vaalit

Suomessa käydään kuntavaalien lisäksi eduskuntavaalit sekä EU-vaalit. Mikäli hallituksen suunnitelmat menevät läpi, tulevaisuudessa tähän lisätään vielä yksi hallintoporras ja edessä ovat myös maakuntavaalit.

EU-vaaleissa äänestetään Suomen EU-politiikasta, kuntavaaleissa kunnallispolitiikasta ja eduskuntavaaleissa valtakunnan politiikasta. Ja kun nyt kyseessä on siis kuntavaalit, niin varmasti valveutuneena kuntalaisena osaat luetella, mitkä kaikki asiat ovat näiden vaalien piirissä?

Valtiovarainministeriö luettelee sivuillaan kunnan tehtäviksi seuraavat:

Kunnan tehtävät:

  • koulutus ja päiväkoti
  • kulttuuri-, nuoriso- ja kirjasto
  • kaupunkisuunnittelu, maankäyttö
  • veden- ja energiantuotanto
  • jätehuolto
  • ympäristöpalvelut
  • sosiaali- ja terveyspalvelut (siirtymässä maakunnille maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen)
  • palo- ja pelastustoimi (siirtymässä maakunnille maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen)

Uskotko, että monikaan suomalainen osaa luetella kuntien tehtävät ja erottaa, miten eri puolueet eroavat visioissaan niiden hoitamisessa? Uskotko, että moni tietää asuinpaikkansa taloudellisen tilanteen eli kuinka tulot riittävät kattamaan menot ja paljonko kunnalla on velkaa?

Totuus on, että vain erittäin harva tietää näistä mitään.

Kuntavaaleissa äänestysprosentti on ollut kuitenkin viime aikoina hieman alle 60 prosenttia (ja oli aiemmin jopa 80 prosenttia!), joten jollain perusteella numeroita rustataan äänestyslappuihin.

Mitkä asiat sitten vaikuttavat ihmisten äänestyspäätöksiin? Se on vaalien vedonlyönnissä kullan arvoinen tieto.

Seuraava pointti onkin siis erityisen tärkeä. Kirjoitimme sen jo EU-vaalien ennakon yhteyteen ja sama pätee hyvin kuntavaaleihin.

Älä usko niitä ‘asiantuntijoita’, joiden mukaan äänestäjät osaisivat tehdä eron esimerkiksi EU-vaalien ja eduskuntavaalien välillä asiakysymyksissä. Todellisuudessa suuri osa ihmisistä äänestää todella paljon yksinkertaisimmilla kriteereillä kuin monet poliittiset kommentaattorit kuvittelevat.

Monesti äänestäjät äänestävät yleisesti samanlaisen ajatusmaailman omaavaa henkilöä. Heidän ei tarvitse tietää tarkalleen, mistä asioista päätetään missäkin instituutiossa. He luottavat, että sellaiset henkilöt ovat samalla aaltopituudella muissakin asioissa.

Esimerkiksi ehdokas, joka kannattaa tiukempaa kuria kouluihin, käy hyvin samaa mieltä olevan äänestäjän eurovaalien ehdokkaaksi, vaikka Euroopan parlamentissa ei päätetäkään Suomen koulujärjestelmästä.

Ajankohtaiset ja pinnalla olevat asiat ovat siis tärkeitä, vaikka ne eivät liittyisi suoranaisesti juuri näihin vaaleihin.

Jos ihmettelet, minkä takia puoluekohtaisissa analyyseissämme emme keskity pelkästään kuntien tehtäviin liittyviin asioihin, syy on se, että äänestäjät eivät keskity niihin. Monet muut tekijät vaikuttavat äänestäjien päätöksiin selvästi enemmän kuin palo- ja pelastustoimeen järjestäminen.

Äänestysprosentti

Kunnallisvaalien äänestysprosentti ei ole yltänyt lähihistorian valossa lähellekään eduskuntavaalien äänestysprosenttia. Kuntavaalit näyttäytyvät kuitenkin oikeana koko kansan huvina, kun niitä vertaa EU-vaaleihin. EU-vaalien äänestysprosentti on ollut karmaisevan heikko Suomessa.

Äänestysprosentit kuntavaaleissa, eu-vaaleissa ja eduskuntavaaleissa

Minkä takia äänestysprosentit ovat tärkeitä kuntavaalien vedonlyönnissä? Siksi, että ne ennustavat puolueiden menestystä erittäin hyvin.

Toiset puolueet menestyvät hyvin, mitä korkeampi on äänestysaktiivisuus. Toiset pärjäävät puolestaan suhteessa paremmin, mitä matalammaksi se jää. Otetaan pari selvää esimerkkiä.

Kokoomus ääniosuudet kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja eu-vaaleissa

Kokoomuksen linjat menevät päinvastaisessa järjestyksessä suhteessa äänestysprosentteihin. Korkean äänestysaktiivisuuden eduskuntavaaleissa Kokoomus on pärjännyt aina suhteessa heikoiten. Matalan äänestysprosentin EU-vaaleissa puolue on sen sijaan saanut hurjia lukemia.

Perussuomalaiset ääniosuudet kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja eu-vaaleissa

Perussuomalaisilla tilanne on päinvastoin. Mitä korkeampi äänestysaktiivisuus, sitä parempaa tulosta puolue on tehnyt.

Yllä olevista kuvioista herää tietenkin kysymys: minkä takia Kokoomus pärjää suhteessa paremmin, jos äänestysaktiivisuus on pienempi ja miksi perussuomalaisilla trendi näyttää menevän päinvastoin. Selvitetään sitä seuraavissa kappaleissa.

Äänestyskäyttäytyminen

Jaetaan suomalaiset äänestäjät seuraavaan kolmeen ryhmään:

1) Valvovat
2) Torkkuvat
3) Nukkuvat

Valvovat äänestävät aktiivisesti joka vaaleissa. Valvovat voivat olla niitä, jotka käyvät antamassa äänensä tottumuksesta, mutta he voivat olla myös niitä, jotka seuraavat aktiivisesti politiikkaa. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvia kiinnostaa pohtia, miten yhteiskunnan asiat pitäisi hoitaa. Kaikista kiilusilmäisimmät käyvät debattia kaveriporukan saunailtojen lisäksi Facebookissa, Twitterissä ja eri keskustelupalstoilla.

Torkkujat valitsevat televisiosta useammin Temptation Islandin kuin vaaliväittelyn. Heille politiikka ei ole viihdettä tai muutenkaan erityisen kiinnostavaa. Silloin tällöin kiinnostavat poliittiset uutiset luetaan, mutta tietämys puolueiden kannoista on heikolla tasolla.

Politiikka nousee suurempaan rooliin isojen kohujen myötä. Silloinkin otsikkotason mielikuvat ohjaavat äänestyskäyttäytymistä enemmän kuin syvälle paneutuva analyysi kohun taustoihin.

Jos vaaleissa äänestäminen on juuri sillä hetkellä vaikeaa, torkkujat jättävät äänestämättä – eikä se harmita heitä.

Kohut herättävät torkkujat, mutta ei nukkujia. Nukkujat eivät äänestä. Heitä ei kiinnosta politiikka tai sitten he pitävät kaikkia poliitikkoja niin läpimätinä, että he kokevat äänestämisen turhaksi. Nukkujilla on ajalleen parempaakin käyttöä kuin äänestäminen.

Valvojien, torkkujien ja nukkujien lisäksi toinen tapa luokitella äänestäjät on:

A. Liikkuviin
B. Vakioäänestäjiin

Liikkuvat äänestäjät eivät ole niinkään sitoutuneet mihinkään puolueeseen. Vakioäänestäjät ovat sen sijaan puolensa valinneet ja äänestävät käytännössä aina samaa puoluetta, jos päätyvät ylipäänsä äänestämään.

Näistä kahdesta jaottelusta voidaan muodostaa taulukko, jossa on kuusi kenttää.

Kuntavaalit 2021 Analyysi kehikko

Kun estimoi eri puolueiden äänestäjien jakautumista näihin kenttiin, voi arvioida todennäköisyyksiä erilaisille vaalituloksille kunnallisvaaleissa 2021.

Äänestysaktiivisuus ryhmittäin

Syväunessa nukkuva äänestäjä ei ole käytännössä liikkuva eikä vakioäänestäjä.

Torkkuvat äänestäjät ovat usein liikkuvia. Tämä yhdistelmä on houkutteleva kohderyhmä, jos aikoo voittaa uusia ääniä puolueelle vaaleissa. Torkkuvien vaalianalyysi ei ole yleensä kovinkaan syväluotaavaa, joten reteällä retoriikalla voi jo yksin saavuttaa paljon.

Valvovat äänestäjät ovat pääasiassa vakioäänestäjiä. Liikkuvat valvovat äänestäjät ovat vain pieni populaatio.

Puolueiden pitää käyttää yhden liikkuvan valvojan puolelle voittamiseksi tuhottomasti aikaa. Sen sijaan puolue voi saada tuhottomasti liikkuvia torkkujia yhdellä onnistuneella lifestyle-artikkelilla. Tehokkuudessa on siis huomattavia eroja.

Torkkuvat puolueen vakioäänestäjät (ja oikeastaan torkkuvat yleisemminkin) ovat usein sellaisia, jotka käyvät antamassa äänensä, jos vaalien ’seksikkyys’ nousee tarpeeksi korkealle tasolle. Esimerkiksi EU-vaalit eivät aiheuta samanlaista pöhinää kuin eduskuntavaalit, jolloin monet näistä jättävät äänestämättä niissä kokonaan.

Jos torkkuvia puolueen vakioäänestäjiä on reservissä paljon, näiden herättely erittäin tehokas tapa tienata ääniä.

Kun vaalit ovat tarpeeksi mielenkiintoiset, siirtyvät etenkin alla olevan kuvion ryhmien 4-7 edustajat todennäköisemmin äänestämään. Ryhmissä 1-2 ei ole muutosta, kuten ei myöskään ryhmässä 10.

Äänestysaktiivisuuden nousu eu-vaalit, kuntavaalit ja eduskuntavaalit

Populismilla vaalivoittoon?

Alkuperäisestä määritelmästä poiketen, populismilla tarkoitetaan monesti nykyään sitä, kun yksinkertaiset ja väärät selitykset saavat ihmiset äänestämään tietyllä tavalla. Populismi toimii ryhmiin, jotka eivät jaksa seurata politiikkaa paljoa, vaan tekevät päätökset pintapuolisen tiedon varassa.

Esimerkki nykyhallituksen populismista voisi olla luvattu vappusatanen, mikä jäi toteutumatta, tai hoitajalupaus, joka jää vailla käytännön merkitystä, sillä siihen ei ole kohdentaa riittäviä resursseja. Lupaukset riittivät SDP:lle täpärään vaalivoittoon (0,2 % erolla perussuomalaisiin ja 0,7 % erolla kokoomukseen).

Brexitin yhteydessä populistiseksi lupaukseksi voi laskea sloganin, jonka mukaan Britannia voisi rahoittaa eron tapahtuessa EU:n jäsenmaksujen verran kansallista terveydenhuoltojärjestelmää NHS:ää. Heti äänestystuloksen jälkeen lupauksen antajat irtisanoutuivat siitä ja myönsivät, että se ei ole mahdollista.

Jokainen puolue ja sen kannattajat syyttävät toisia puolueita populismista. Siitä on tullut salonkikelpoinen tapa syyttää muita valehtelusta tai äänestäjien huijaamisesta.

Yleensä demokratian kannalta pidetään hyvänä sitä, että äänestysaktiivisuus nousee mahdollisimman korkeaksi. Hieman paradoksaalisesti kuitenkin esimerkiksi EU-vaaleissa tehdään keskimäärin harkitumpia äänestyspäätöksiä kuin eduskuntavaaleissa, sillä mukana on vähemmän pintapuolisella tiedolla äänestäviä ja siten ’populismin’ uhreja.

Median ja sosiaalisen median voima

Sellaisia henkilöitä, jotka selaavat puolueiden varjobudjetit ja muut ohjelmat läpi, on Suomessa todella vähän, ehkä hyppysellinen. Nekin saavat yleensä jossain muodossa palkkaa tekemisestään eli heidän toimintaansa ei ohjaa ainoastaan oman ehdokkaan löytäminen vaaleissa.

Koska tavallisella ihmisellä on tarpeeksi kiireitä omassa arjessa ja mielekkäämpää tekemistä kuin politiikan seuraaminen, jää medialle suuri rooli tiedonvälityksessä. Muiden valmiiksi pureskelemat analyysit ovat vaivattomampia kuin itse tehdyt.

Karkeasti ottaen media tarjoaa politiikka-analyysejä (valvojille) ja henkilökuvia (torkujille). Aina median toiminta ei jää kuitenkaan puhtaaseen ja neutraaliin tiedonvälitykseen.

Politiikka-analyyseissä toimittajalla on suuri valta. Pelkästään faktoja latelemalla voi antaa lähes minkälaisen kuvan tahansa. Riittää, että valitsee vain itselleen mieluisasti faktat ja jättää epämiellyttävät faktat kirjoittamatta.

Sosiaalinen media nykyään käräyttää pahasti puolueellista mediaa, jolloin yksittäisen toimittajan valta on pienenemässä. Sosiaalisessa mediassakin kuitenkin törmää moneen ’vaihtoehtoiseen faktaan’ ja myös niiden kohut vaikuttavat pahimmillaan merkittävästi ihmisten äänestyskäyttäytymiseen.

Perinteisessä mediassa suurta roolia pitävät myös politiikka-analyysejä kevyemmät henkilökuvat sekä kaikenlaiset tanssiohjelmat ym.. Näissäkin toimittajilla on erittäin suuri mahdollisuus vaikuttaa äänestäjiin. Suuri osa suomalaista on torkkujia, jotka äänestävät ‘hyvää ihmistä’. Se, ketä toimittaja päättää haastatella ja etenkin minkälaisen kuvan hän päättää antaa, voi vaikuttaa paljonkin äänestäjiin.

Vogue-lehdessä esiintyminen tuottaa reippaasti parempaa tulosta kuin perustellun poliittisen pamfletin kirjoittaminen, mitä harva edes lukee. Tämä ei ole tarkoitettu kritiikiksi Sanna Marinille, joka on nähty erilaisissa poseerauksissa lehtien palstoilla. Kaikki valtaa havittelevat poliitikot tekevät samaa, jos vain pystyvät.

Marin sopii hyvin ajan henkeen ensimmäisenä nuorena naispääministerinä, mikä puolestaan sopii lifestyle-artikkeleilla rahaa tahkoaville lehdille erinomaisesti. Jos ’vanhat setämiehet’ olisivat muodissa, he olisivat varmasti yhtä lailla lehtien palstoilla kertomassa tunteellisia tarinoita omista elämistään – tai ainakin he olisivat hulluja, jos eivät olisi.

Äänestäjät tekevät lopulta päätökset demokratiassa ja poliitikot sopeutuvat heidän oikkuihinsa. Joku voi sanoa, että on väärin, jos poliitikko pääsee valtaan vain sen takia, että on paljon viihdelehtien palstoilla, mutta ketä siitä voi syyttää? Jos äänestäjät alkavat arvostaa politiikkaa enemmän kuin lifestyle-juttuja, niin poliitikot joutuvat reagoimaan siihen. Silloin julkkisehdokkaat vähenevät ja perinteiset poliitikkoehdokkaat täyttävät puolueiden listat – ja lehdissä puhutaan politiikkaa.

Vedonlyöjänä sinun ei kannata moralisoida siitä, kuinka asioiden tulisi olla. Sinun kannattaa pohtia sitä, miten asiat tosielämässä oikeasti ovat. Pidä vedonlyönti ja äänestäminen visusti erillään toisistaan.

Kuntavaalit 2021 ennuste puolueittain

Edellä mainittu jaottelu valvoviin, torkkuviin ja nukkuviin sekä vakioäänestäjiin ja liikkuviin on tietenkin yksinkertaistus, mutta se on hyödyllinen ajattelukehikko, kun tutkii eri puolueiden potentiaalia kuntavaaleissa 2021.

Alla on Urheiluviikon kuntavaalit 2021 ennuste jokaiselle puolueelle.

Kokoomus

Kuntavaalit 2021 ennuste: 17,32 % äänistä.

Kokoomus kuntavaalit kannatus

Kokoomus voitti vuoden 2017 kuntavaalit, mutta jäi eduskuntavaaleissa 2019 erittäin tiukasti kolmanneksi. Eduskuntavaalit voittanut SDP keräsi 0,7 ja toiseksi tullut perussuomalaiset 0,5 prosenttiyksikköä enemmän ääniä.

Kokoomuksen äänisaldo eduskuntavaaleissa oli 17,0 %. Vaalien jälkeen vuoden 2020 viimeisimmät gallupit ovat osoittaneet puolueelle noin 16 prosentin kannatusta, kun taas demarit ja persut ovat parantaneet reippaasti omaa tulostaan ja ovat yli 20 prosentin saldossa.

On kuitenkin hyvin perustellut syyt olettaa, että kuntavaalit eivät ole kokoomukselle yhtä heikot kuin mitä gallupit tällä hetkellä näyttävät.

Esimerkiksi viime EU-vaalien aikaan puolue löi sen aikaiset gallupit kolmella prosenttiyksiköllä. Ennen kuntavaaleja 2017 tehdyt gallupit näyttivät puolestaan kokoomukselle noin 18,5 prosentin kannatusta. Itse vaaleissa kannatus oli 20,7 prosenttia eli yli kaksi prosenttiyksikköä suurempi.

Kokoomus gallup kuntavaalit
Vertaa ENNEN vaaleja mitattuja gallup-tuloksia Kokoomuksen vaalituloksiin.

Alla on kokoomuksen tulokset kuntavaaleissa, EU-vaaleissa ja eduskuntavaaleissa.

Kuten huomaat, eduskuntavaalit ovat lähtökohtaisesti olleet puolueelle vaikein ja EU-vaalit helpoin. Kuntavaalit ovat olleet siinä välissä, mutta viime vuosina lähempänä EU-vaalien kuin eduskuntavaalien tulosta.

Kokoomus ääniosuudet kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja eu-vaaleissa

Kokoomuksen kohdalla kasvanut äänestysprosentti on tiennyt aina heikompaa tulosta.

Puolueella on oma vahva kannattajajoukkonsa, joka seuraa politiikkaa keskimääräistä enemmän (suhteellisesti iso osa valvojista äänestää kokoomusta). Sillä on kuitenkin vaikeuksia voittaa uusia kannattajia (liikkuvia torkkujia). Kun äänestysprosentti kasvaa, lisääntyneestä äänestysaktiivisuudesta entistä pienempi osa tulee kokoomukselle.

Kokoomus äänestysaktiivisuus ja vaalitulokset

Juhana Vartiaisen vaikeaselkoinen taloustieteellinen analyysi ja pitkät esseet eivät kiinnosta torkkujia. Elina Lepomäen tiiliskiven kokoinen kirja vetoaa niihin, jotka antavat jo muutenkin äänensä näissä vaaleissa suurella todennäköisyydellä kokoomukselle, eivätkä jää nukkumaan.

Pitkällä aikavälillä tällaiset teokset voivat tuottaa tulosta kasvattamalla vakioäänestäjien pottia. Korkea vakioäänestäjien osuus näkyy siinä, että puolueen äänimäärä ei tipu missään vaaleissa kovinkaan alas, vaan sen kannatuksen lattia on melko korkealla.

Alla on samassa kuviossa kokoomuksen ja SPD:n äänimäärät eri vaaleissa. Kuten huomaat, eduskuntavaaleissa (kuviossa ’EK’) SDP kirii selvästi kohti kokoomusta ja viime vaaleissa meni jopa sen yli. EU-vaaleissa (kuviossa ’EU’) kokoomus ottaa kuitenkin hyvin kaulaa demareihin.

Kokoomuksen äänet ovat olleet tällä jaksolla vähimmillään 380 000 ääntä. SDP:n lattia on ollut jonkin verran yli 200 000 ääntä. Näillä voi haarukoida valvojien osuutta puolueiden kannatuksesta.

Kokoomus ja SDP äänet vaaleissa

Laimea kokoomus

Kokoomus haluaa kertoa, kuinka se on maltillinen ja pitää sitä hyveenään. Torkkujien silmissä puolue on lähinnä laimea, eivätkä he saa selvää, mitä asioita puolue edes ajaa.

Kokoomus yrittää ajaa vähän jokaista asiaa, mutta heikommin kuin muut. Se taas ei ole toimiva strategia, sillä politiikkaa vähemmän seuraavilla on mielessään usein yksi pääkriteeri, minkä pohjalta äänestyspäätös tehdään. Sitä asiaa eniten ajava puolue saa äänet. Hopea- tai pronssisijalle tullut puolue on näkymätön.

Ilmastonmuutoksesta pitää kantaa huolta, mutta ei niin paljon kuin vihreiden mielestä. Rikollisia pitää rangaista, mutta ei yhtä rajusti kuin perussuomalaisten mielestä. Ihmisten harrastusmahdollisuuksiin tulee panostaa, mutta ei yhtä paljon kuin SDP:n mielestä. Autoilu on tärkeä liikennemuoto, mutta ei yhtä tärkeä kuin keskustan mielestä.

Lopputuloksena on seitsemillä rattailla heikosti huoppuva puolue. Ainoa asia, mikä liitetään kokoomukseen vahvemmin kuin muihin, on julkisen talouden huolenpito. Siinäkin perussuomalaiset kärkkyvät jo hiljalleen kokoomuksen tontille.

Kokoomus ei ole onnistunut yksinkertaistamaan ja terävöittämään viestiään niin, että se voittaisi politiikkaa vähemmän seuraavia torkkujia. Torkkujista suurempi osa menee muille puolueille kuin kokoomukselle.

Yksi kanava torkkujien poimimiseen ovat vaaliväittelyt, joissa moni katsoo substanssin sijaan esiintyjän vakuuttavuutta. Silloin ei auta pohtia asioita varovasti monelta kantilta ja antaa arvioita mahdollisista tulevaisuuden skenaarioista. Jämptisti linjaavat esiintyjät antavat katsojille vaikutelman, että puolueella on selvä ja oikea vastaus joka kysymykseen, vaikka asiat olisivatkin oikeassa elämässä monitahoisempia. Onko Petteri Orpo mielestäsi tällainen esiintyjä vai tuleeko hänestä mieleen enemmänkin ujo murmeli?

Liian simppelien ratkaisuiden esittäminen voisi ärsyttää osaa politiikkaa enemmän seuraavia äänestäjiä, mutta he tuskin vaihtaisivat puoluetta tai jättäisivät äänestämättä sen takia.

Joka tapauksessa kokoomuksella on edessään rajanvetoa torkkujien herättämisen ja valvovien vakioäänestäjien potin kasvattamisen välillä. Yleensä vaalien läheisyydessä kannattaisi panostaa ensimmäiseen ja jälkimmäinen ajoittaa vähemmän hektisiin aikoihin.

Kuntavaalit 2021 vedonlyönti kokoomuksesta

Kuntavaalien kohdalla äänestysprosentti jäänee jälleen hieman pienemmäksi, joten torkkujien suhteellinen merkitys ei ole yhtä vahva kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Se sopii kokoomukselle. Kuntavaaleissa 2021 kokoomuksen voi olettaa yllättävän positiivisesti ennakko-odotukset, mitkä tulevat median välityksellä suoraan gallupeista.

Alla on Kokoomuksen kohteita vedonlyöntiin kuntavaaleissa 2021.

Kokoomus vs. Perussuomalaiset (koko Suomi)
Kokoomus 3,55
Perussuomalaiset 1,25

Kokoomus vs. Keskusta (koko Suomi)
Kokoomus 1,20
Keskusta 4,05

Kokoomus vs. SDP (koko Suomi)
Kokoomus 3,55
SDP 1,25

Katso lisää kohteita Betssonin sivuilta.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

SDP

Kuntavaalit 2021 ennuste: 17,70 % äänistä.

SDP kuntavaalit kannatus

Sanna Marin ja korona ovat olleet todellinen taivaanlahja SDP:n kannatukselle. Nuori nainen historiallisesti ohjastamassa Suomea historiallisessa kriisissä. Kaikki on historiallista! Ja Suomen menestys on ollut hyvää! Johtui koronamenetys oikeasti hallituksesta tai siitä riippumattomista tekijöistä, moni äänestäjä antaa kunnian hallitukselle, eikä halua keikuttaa venettä.

Tässä vaiheessa joku voi ajatella, että hallituksen koronatoimilla ei ole kunnallispolitiikan kanssa niin paljoa tekemistä, mutta ei ole ihmisten äänestyspäätöksilläkään. Koronalla on hyvää potentiaalia nostaa hallituspuolueiden kannatusta myös kunnallisvaaleissa.

Koronan varjolla velkaantuminenkin on ollut hyväksyttävää ja rahaa on jaettu kunnille jopa niin paljon, että Marinilla oli vaikeuksia selittää siihen syytä MTV:n järjestämässä neljän suurimman puolueen puheenjohtajan haastattelussa. Rahan jakamisesta ei yleensä ole haittaa kannatukselle, eikä varsinkaan tällaisella kriisihetkellä, kun syitä ei tarvitse keksiä kauaa.

Marinin tarina on tässä ajassa moniin kansalaisiin vetoava, ja kun hän on osoittautunut vielä hyväksi esiintyjäksi, voi puolue niittää hyvää tulosta sen ansiosta. Koko puolue on itse asiassa tällä hetkellä henkilöitynyt täysin Mariniin torkkujien silmissä, mikä demarien pitää pystyä kääntämään tulokseksi kuntavaaleissa 2021.

SDP äänestysaktiivisuus ja vaalitulokset

SDP on hyötynyt perinteisesti korkeammasta äänestysprosentista, mikä kuvastaa osittain sitä, että puolueella on suhteessa enemmän politiikkaa vähemmän seuraavia äänestäjiä kuin esimerkiksi kokoomuksella. Näiden herättämiseen Marin on hyvä ase, mitä demarit pyrkivät käyttämään vahvasti.

SDP:n kuntavaalien kannatus on käytännössä seurannut eduskuntavaalien kannatusta. Molemmat ovat olleet pitkässä juoksussa ikävässä laskussa, mutta korona ja Marin saattavat katkaista laskun ainakin hetkellisesti.

SDP ääniosuudet kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja eu-vaaleissa

Kuntavaaleissa 2017 SDP sai selvästi paremman tuloksen kuin sitä edeltävässä tai sen jälkeisessä eduskuntavaaleissa. Se selittyy kuitenkin pitkälti perussuomalaisten kriisillä. Puolueen ”jytkyt” oli syöty pois hallitusvastuussa ja äänestäjät palasivat pettyneinä demarileiriin.

Pari vuotta eteenpäin ja perussuomalaiset melkein puristivat SDP:n pois ykkössijalta eduskuntavaaleissa. Odotettavissa on, että äänestäjät ovat palanneet perussuomalaisiin, eikä SDP:n eduskuntavaalien ja kuntavaalien tulokset ole enää samalla tavalla erillään toisistaan kuin viime kuntavaaleissa.

Puolueen kannalta huolestuttavasti gallupit yliarvioivat demarien menestyksen melko reippaastikin viime eduskuntavaaleissa. SDP:n gallupit pyörivät pitkään yli 20 prosentissa. Parissa viimeisessä mittauksessa ne olivat 19,5 ja 19,0 prosenttia. Vaalitulos oli 17,7 prosenttia.

Gallupien liian ruusuinen kuva on ollut pidempäänkin ominaista demareille. Viime kuntavaalien gallupit povasivat SDP:lle 21,6 prosentin kannatusta, mutta itse vaalitulos jäi 2,2 prosenttia pienemmäksi ja oli vain 19,4 prosenttia. Ennen EU-vaaleja puolueen kannatus oli gallupissa noin 17 prosenttia ja itse vaaleissa vain 14,6 prosenttia. Ero oli siis jälleen yli kaksi prosenttiyksikköä.

SDP gallup kuntavaalit
Vertaa ENNEN vaaleja mitattuja gallup-tuloksia SDP:n vaalituloksiin.

Demarien harmiksi koronan tuoma alkushokki alkaa jo laantua ja pienimuotoinen koronaähky valtaa jopa alaa. Korona ei ole enää samanlainen tuntematon uhka kuin aiemmin, eikä sen edessä tarvitse yhdistäytyä kansakuntana johtajien taakse. Toinen aaltokaan tuskin nostanee enää hallituksen kannatusta samalla tavalla. Se voi jopa johtaa alhaisempaan äänestysaktiivisuuteen, mikä olisi SDP:lle haitaksi.

Oppositio on myös jättänyt koronarauhan taakseen ja kritisoi hallitusta eri tarmolla kuin aiemmin. Jos rokotusten kanssa tulee samanlaista sekoilua kuin kasvomaskien kanssa, voi hallituksesta piirtää hyvinkin osaamattoman kuvan kansalaisten mieliin.

Kenties Suomen menestystä koronan hoidossa ei selitä sittenkään hyvät diilit Tiina Jylhän ja Onni Sarmasteen kanssa sekä särmä toiminta lentokentillä. Ehkä syitä olivatkin esimerkiksi harva asutus pitkine välimatkoineen, pienet väestökeskittymät sekä kansalaisten lähtökohtaisesti hyvä hygieniataso ja kulttuuriin kuuluvat luontaiset turvavälit sekä korkea kriisitietoisuus koronan tullessa Suomeen viikkoja muita maita myöhemmin.

Jos koronan hoitoa aletaan vielä perkaamaan mediassa analyyttisemmin, saattaa hallituksen sädekehä säröytyä pahemman kerran. Tässäkin paljon riippuu siis mediasta. Jos tarjolla on sen sijaan henkilökuvia välittävistä ja rakastavista päättäjistä, tilanne on täysin toinen. Kenties koronaähky onkin SDP:n pelastus, jos opposition räksytys ja kriittisemmät media-analyysit eivät enää kiinnosta äänestäjiä.

Vedonlyönti SDP:stä kuntavaaleissa 2021

Median antama kuva SDP:n tulevasta menestyksestä on helposti hieman liian ruusuinen. SDP saanee ihan mukavan tuloksen kuntavaaleissa 2021, mutta suhteessa ennakko-odotuksiin, se on helposti pettymys.

Alla on SDP:n vetokohteita vedonlyöntiin kuntavaaleissa 2021

SDP vs. Kokoomus (koko Suomi)
SDP 1,25
Kokoomus 3,55

SDP vs. Perussuomalaiset (koko Suomi)
SDP 2,03
PS 1,70

Katso lisää kohteita Betssonin sivuilta.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

Keskusta

Kuntavaalit 2021 ennuste: 12,36 % äänistä.

Keskusta kuntavaalit kannatus

Paikkamäärällä mitattuna keskusta tulee olemaan seuraavissakin kunnallisvaaleissa varmasti iso tekijä. Betssonin kuntavaalit 2019 vedonlyönti kohdistuu kuitenkin äänimääriin. Siinä puolue tulee olemaan suurissa vaikeuksissa.

Meillä on käytössämme kuntavaaleissa dataa 1950-luvulle asti. Kuten yllä olevasta kuviosta käy ilmi keskusta/Maalaisliitto sai 1950-luvun vaaleissa 8 prosentin äänisaaliin. Sen jälkeen puolue on kirjauttanut aina yli 16 prosentin saldon itselleen. Vuoden 2021 kuntavaalit voivat olla historialliset keskustalle, eikä missään iloisessa mielessä.

Viime eduskunta- ja EU-vaaleissa keskusta kirjautti jo alle 14 prosentin kannatuksen. Puolue voi olla todellisen shokin edessä muutamien seuraavien vaalien myötä. Ei ole lainkaan poissuljettua, että keskusta kutistuu lähivuosien aikana itsenäisyyttä edeltäviin Maalaisliiton lukemiin taistelemaan pienpuolueiden kanssa.

Keskusta ääniosuus kaikissa vaaleissa

Keskustan suunta on ollut jo pidemmän aikaa heikko. Taistelu kaupungistumisen megatrendiä vastaan muistuttaa lähinnä Don Quijoten taistelua tyylimyllyjä vastaan. Lisäksi maaseudullakin alkaa olla jo kilpailua puoluekentässä, mikä ajaa keskustaa vielä ahtaammalle. Huhujen mukaan Timo Soinin uusi puolue voisi änkeä vielä samoille apajille.

Keskusta on perinteinen puolue. Sillä on ollut paljon myös sellaisia äänestäjiä, jotka ovat käyneet antamassa äänensä tottumuksesta. Sitä ei ole tarvinnut sen kummemmin miettiä. Tällaisen tradition rikkomiseen vaaditaan usein paljon, mutta kun on kerran antanut äänensä jollekin muulle, sen jälkeen koko perinne on mennyt rikki. Poika ei enää äänestä isältä perityllä äänestystavalla.

Samaan aikaan keskustan vanhan kaartin tunnetut edustajat ovat jääneet vauhdilla pois, joten tutut nimet puuttuvat listoilta. Päätä pitäisi vaivata uusiin ehdokkaisiin tutustumisella. Silloin tottumuksesta äänestävien ääni lipsahtaa herkemmin koko puolueesta ulos.

Kannatus laskee joka politiikalla

Keskustan trendi on ollut laskeva jo pidemmän aikaa. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kannatus oli vielä mehukas 23,11 prosenttia, mutta seuraavissa eduskuntavaaleissa se tippui vain 15,76 prosenttiin.

Sitten saapui pelastaja Juha Sipilän muodossa.

Oppositiossa Sipilä luetteli lääkkeet, miten Suomi nostettaisiin lamasta kukoistukseen ja keskusta otti vaalivoiton 21,10 prosentin kannatuksella. Sipilä siirtyi toteuttamaan lupauksiaan – ja keskustan kannatus romahti, vaikka taloudessa meni hienosti. Tuloksena oli 13,76 prosentin äänisaldo seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Keskusta on perinteisesti sijoitettu Suomessa porvaripuolueeksi. Puolueessa vedettiin kuitenkin johtopäätös, että Sipilän aikana tehty politiikka oli liian oikeistolaista, minkä jälkeen keskusta hyppäsi vasemmistohallitukseen tekemään toisen ääripään politiikkaa.

Keskiarvoisesti puolue on siis tehnyt kahden viime kauden aikana nimensä mukaista keskustalaista politiikkaa, kun se on hyppinyt laidalta toiselle. Kannattajat eivät näe asiaa kuitenkaan aivan niin. Kannatuskyselyiden mukaan vasemmistohallitukseen hyppääminen ei miellyttänyt äänestäjiä, sillä puolue on menettänyt entisestään asemiaan ja on tämän kirjoitushetkellä 11,4 prosentin kannatuksessa.

Keskustan kohdalla gallupit ovat näyttäneet enemmänkin liian suurta kuin liian pientä lukemaa, joten jos vaalit pidettäisi nyt, olisi kannatus todennäköisemmin edellä mainittua lukua pienempi kuin suurempi.

Kolme eri tutkimuslaitosta mittasi keskustalle 14.4, 14.5 ja 14.7 prosentin kannatukset juuri ennen 2019 eduskuntavaaleja. Pari päivää myöhemmin keskusta sai 13,8 prosentin tuloksen. Ennen viime kuntavaaleja 2017 keskustan galluplukema oli 19.8 ja vaalitulos oli 17.5.

Keskusta gallup kuntavaalit
Vertaa ENNEN vaaleja mitattuja gallup-tuloksia keskustan vaalituloksiin.

Kannattaako eduskuntavaalien ja EU-vaalien tuloksista vetää johtopäätöksiä kuntavaalien tuloksiin? Keskustan kohdalla kaikkien kolmen vaalin tulokset ovat menneet erittäin hyvin linjassa. Äänestysaktiivisuus ei ole vaikuttanut keskustan ääniosuuteen eri vaaleissa.

Eduskuntavaalien ja EU-vaalien heikkoja tuloksia voi siis hyvin käyttää ennakoivana indikaattorina tulevasta kuntavaalien 2021 tuloksesta.

Keskustan ääniosuudet kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja eu-vaaleissa

Puolue tuntuu olevan sisältä rikki.

Keskustan kannattajat tuntevat olonsa nöyryytetyiksi nykyhallituksen kyydissä. Pääministeri Sanna Marinin sanotaan nimittäneen keskustan entistä puheenjohtajaa Katri Kulmunia maanvaivaksi, mikä otetaan luultavasti nykyään keskustalaisten piirissä kehuna.

Kulmuni pohti keskustan viemistä oppositioon, jos puolue ei saa enemmän omannäköistä politiikkaa läpi. Annika Saarikko syrjäytti hänet puheenjohtajan paikalta ja ilmoitti olevansa tyytyväisenä hallituksessa.

Kulmuni oli eronnut aiemmin ministerin paikalta koulutusrahasotkujen jälkeen ja lupasi maksaa koulutukset omasta pussistaan takaisin. Myöhemmin keskusta äänesti Saarikon johdolla Pekka Haaviston luottamuksen puolesta, vaikka monet näkevät Haaviston rikkeen olleen moninkertaisesti vakavampi kuin Kulmunin.

Saarikko selitti Haaviston luottamusta sillä, ettei halunnut rikkoa hallitusta koronan keskellä. Moni keskustalainen kysyy, eikö hallituksen rikkominen olisi ollut vihreiden päätös, jos siihen asti olisi edes tultu ja minkä takia keskusta joutui taas nöyrtymään muiden kiristykseen?

Hannu Hoskonen rikkoi hallituksen ja keskustan linjan äänestämällä Haaviston luottamusta vastaan ja näyttää siltä, että moni äänestäjä toivoisi useammankin edustajan toimivan mieluummin samoin. Ryhmäkurin rikkojalle suunnitellaan kuitenkin keskustan parissa rangaistusta, mikä koettelee taas useamman äänestäjän oikeustajua.

Yksittäiset epäoikeudenmukaisuudet voisivat unohtua ennen vaaleja, mutta jatkuvasti toistuvat tappiot jäävät äänestäjien mieleen ja kumuloituvat. Nykyhallituksen päätökset turveveron tuplaamisesta aina ISIS-äitien Suomeen tuomiseen ovat muovanneet keskustan imagoa pysyvämmin.

Äänestysaktiivisuus ei ole ollut vaalitulosta selittävä tekijä keskustan kohdalla. Alla olevassa kuviossa alimman äänituloksen EU-vaalit (keltainen pallo) ja eduskuntavaalit (sininen pallo) ovat vuoden 2019 vaaleja. Näiden vaalien jälkeen ne saavat seurakseen vihreän pallon vuoden 2021 kuntavaaleista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vihreä pallo on vielä reippaasti vuoden 2019 palloja alempana.

Keskustan äänestysaktiivisuus ja vaalitulokset

Kuntavaalit 2021 vedonlyönti keskustasta

Keskusta vs. Kokoomus (koko Suomi)
Keskusta 4,05
Kokoomus 1,20

Keskusta vs. Vihreät (koko Suomi)
Keskusta 1,78
Vihreät 1,92

Katso lisää kohteita Betssonin sivuilta.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

Vihreät

Kuntavaalit 2021 ennuste: 12,09 % äänistä.

Vihreät kuntavaalit kannatus

Vihreät on ollut nousukiidossa kuntavaaleissa, kuten yllä oleva kuvio osoittaa. Etenkin vuoden 2017 kuntavaalien tulos oli hieno parannus vuoden 2012 tasoon. Prosentuaalisesti kasvua tuli lähes 50 %, kun puolueen kannatus nousi 8,5 prosentista 12,5 prosenttiin.

Vihreillä on myös aktiivisesti äänestävä kannattajakunta, joista osa seuraa politiikkaa tarkasti. Vihreillä, kuten monilla muillakin vahvasti yhteen asiaan keskittyvillä puolueilla (esim. kristillisdemokraatit ja RKP, joista lisää myöhemmin), on kuitenkin myös toisenlaisia vakioäänestäjiä.

Vihreiden kannatuksen nousun suurin tekijä on globaali huoli ilmastonmuutoksesta. Todella suuri osa vihreiden äänestäjistä antaa äänensä puolueelle, koska sen nimi viittaa luonnonsuojeluun ja ilmastonmuutoksen hillintään.

Harvempi jaksaa äänestämisen jälkeen enää seurata, mitä vaikutuksia esimerkiksi hallituksen politiikalla on ilmastoon. Tällaiset tottumuksesta äänestävät ja vähemmän politiikkaa seuraavat ovat tietenkin mukava kohderyhmä, sillä äänet saa todella halvalla ja vähällä vaivalla.

Jos huoli ilmastonmuutoksesta kasvaa, nousee vihreiden kannatus automaattisesti – vaaleista riippumatta.

Ilmiö on sama kuin perussuomalaisilla maahanmuuton kohdalla. Jos maahanmuuttoasiat nostavat lainkaan päätään ennen vaaleja, ei ole vaikea arvioida, mille puolueelle sataa ääniä. Kun ISIS:n terroristiäidit saapuvat Suomeen, mille puolueelle vihasta puhiseva osa kansasta ohjaa protestiäänensä?

Kysymys onkin, mitkä aiheet ovat näkyvästi esillä ennen vaaleja: ilmastonmuutos, maahanmuutto, eriarvoisuus, velka ja talouden tila, sananvapaus…

Vihreät äänestysaktiivisuus ja vaalitulokset

Vihreillä on myös paljon yksinkertaisia ”populistisia” viestejä ja retoriikkaa, mikä sytyttää oman kannattajakunnan äänestämään vaaleista toiseen. Puolue mm. liittyi näyttävästi protestiin, mikä vaati päättäjiltä järeämpiä toimia ilmastonmuutoksen hillintään – samalla, kun oli itse hallituksessa päättämässä politiikasta ja piti vielä hallussaan ilmastoministerin salkkua. Puolue siis protestoi itseään vastaan.

Sinänsä harmittomien poliittisten teatterien lisäksi vihreillä alkaa olla vyöllään myös vakavampaa mainehaittaa aiheuttavia tekoja, mikä muovaa hiljalleen äänestäjien mielikuvaa puhtoisesta puolueesta kierompaan suuntaan.

Haavistogatessa vihreät näyttivät hyväksyvän lakien rikkomisen omalle kohdalleen ja yrittivät lisäksi politisoida perustuslakivaliokunnan työskentelyä. Vain pari vuotta aiemmin lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen yritti ottaa lain omiin käsiin ja estää viranomaisten toimintaa kielteisen turvapaikkahakemuksen saaneen henkilön palauttamisessa. Oikeusvaltiosta puhuttaessa puolue antaa turhaan aseita kilpakumppaneille, jotka voivat muistuttaa kohuista.

Samoin puolue levitti heti haavistogaten jälkeen sanomaa, että mitään väärää ei ollut tehty, vaikka perustuslakivaliokunta oli juuri sanonut, että Haavisto rikkoi lakia. Totuuden kieltäminen ja oman sanoman läpirunnominen on taktiikka, mistä mm. vihreät on moittinut Donald Trumpia. Puolue kuitenkin näyttää itse toimivan ainakin jossain määrin juuri niin. Toisaalta tämä strategia on nostanut puolueen kannatusta vuodesta toiseen, joten minkään kriittisen rajan yli ei ole ainakaan aiemmin menty.

Vihreät ääniosuudet kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja eu-vaaleissa

Ensi vaaleissa on mielenkiintoista nähdä, miten negatiiviset kohut vaikuttavat vihreiden menestykseen. Luultavasti puoluetta odottaa ihan hyvä tulos eli mitään merkittävää romahdusta tuskin on ainakaan edessä verrattuna vuoden 2017 kuntavaalien tulokseen. Jos kaikki menee hyvin, tahti voi olla jopa nousujohteinen.

Vihreät voittivat gallupit vuoden 2017 kuntavaaleissa ja vuoden 2019 EU-vaaleissa. Eduskuntavaaleissa sen sijaan puolue jäi sille povatuista lukemista. Tämän jutun kirjoitushetkellä puolue on ollut laskussa gallupeissa. Kysymys kuuluukin, onko haavistogate ynnä muut mielessä vielä vaalien alla, vai onko äänestäjien lyhyt muisti jo saanut uutta pohdittavaa.

Vihreät gallup kuntavaalit
Vertaa ENNEN vaaleja mitattuja gallup-tuloksia vihreiden vaalituloksiin.

Kuntavaalit 2021 vedonlyönti vihreistä

Vihreät vs. Vasemmistoliitto (koko Suomi)
Vihreät 1,20
Vasemmistoliitto 4,05

Vihreät vs. Keskusta (koko Suomi)
Vihreät 1,92
Keskusta 1,78

Katso lisää kohteita Betssonin sivuilta.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

Perussuomalaiset

Kuntavaalit 2021 ennuste: 17,59 % äänistä.

Perussuomalaisten kuntavaalit kannatus

Perussuomalaiset pärjäävät sitä paremmin, mitä suurempi äänestysprosentti on.

EU-vaalit ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka äänestysprosentti määrittelee paljon vaalien tuloksia. EU-vaaleissa perussuomalaiset tarjoavat ainoan selvän vaihtoehdon muille, ja nykyisen nousevan EU-kriittisyyden aikana sen äänisaaliin voisi odottaa olevan melko suuri.

Perussuomalaisten äänestäjät jäävät kuitenkin kotiin ja tulos on laiha verrattuna esimerkiksi puolueen eduskuntavaalien tulokseen.

Viime eduskuntavaaleissa PS sai 17,48 prosentin äänisaldon ja siitä povattiin erittäin kovaa tekijää kuukausi myöhemmin järjestettäviin EU-vaaleihin. Gallupit näyttivät jopa noin 19 prosentin kannatusta. Itse vaaleissa saldo jäi kuitenkin vain 13,83 prosenttiin.

Perussuomalaiset ääniosuudet kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja eu-vaaleissa

Vaikka puolue on nousujohteinen, sen vakioäänestäjien osuus on edelleen melko vaatimaton. Torkkujia perussuomalaiset sen sijaan osaavat herätellä kaikista parhaiten. Perussuomalaiset hallitsevat yksinkertaiset ja helposti toistettavat viestit, mitkä ovat ymmärrettäviä vähemmän politiikkaa seuraaville.

Puoluetta on syytetty ”populismista” eli siitä, että viestit ovat kyllä yksinkertaisia ja tunteisiin vetoavia, mutta virheellisiä. Muut puolueet piikittelevät perussuomalaisia siitä, että sen ensimmäinen ja ainoa vastaus joka kysymykseen on maahanmuuton rajoittaminen.

Unohdetaan hetkeksi populismista nykyisin käytetty määritelmä, mikä on siis käytännössä kansalle valehteleminen. Populismi tarkoitti aikoinaan suorempaa demokratiaa eli enemmän vaikutusmahdollisuuksia kansalle.

EU:n tukipaketti on esimerkki asiasta, missä perussuomalaiset ovat perinteinen populistinen puolue. Se haluaisi tuoda tukipaketin kansanäänestykseen. Yleisesti kansa ei tykkää ajatuksesta, että sen ei anneta vaikuttaa näin massiiviseen asiaan, mikä nähdään olevan jopa suuri loikka kohti tulonsiirtounionia. PS luultavasti mätkii hallitusta tästä vielä monet kerrat ja kerää samalla irtopisteitä suurelta osalta äänestäjiä.

Ja kertauksen vuoksi: vaikka EU:n tukipaketilla ei ole kunnallispolitiikan kanssa sinänsä mitään tekemistä, vaikuttaa se silti äänestäjien käyttäytymiseen myös kuntavaaleissa, ellei se pääse unohtumaan ennen vaalipäivää.

Kaikkinensa perussuomalaiset tarjoavat vaihtoehdon sille harmaalle massalle, mikä on kaikki muut Suomen puolueet. Jos kansa on vihainen päättäjiä kohtaan, kanavoituu se yleensä PS:n kannatukseksi. Tämä on myös yksi syy, minkä takia perussuomalaiset saavat enemmän ääniä torkkujilta ja puolueen valvovien vakioäänestäjien pohja ei ole ollut perinteisesti vielä niin suuri.

Perussuomalaiset äänestysaktiivisuus ja vaalitulokset

Yllä olevassa kuvassa on perussuomalaisten ääniosuuden vaihtelu suhteessa äänestysprosenttiin. Kuviota tulkitessa on kuitenkin huomattava, että puolue on täysin erilainen jytkyjen jälkeen kuin niitä ennen.

Kun tarkastellaan kuviota vuodesta 2009 eteenpäin, jolloin puolue alkoi saada enemmän ääniä ja näkyvyyttä, muuttuu korrelaatio laskevasta nousevaksi. Sen takia alla oleva kuva kuvastaa paremmin nykyisiä perussuomalaisia.

PS korrelaatiot vuodesta 2009 eteenpäin

Perussuomalaisten kannatus on osunut gallupien kanssa melko hyvin yksiin viime kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa. EU-vaaleissa sen sijaan kannatus jäi kauas gallupeista. Gallupit povasivat persuille noin 19 prosentin kannatusta, kun vaalitulos oli vaivainen 13,8 prosenttia.

Tässä on yksi tärkeä huomio: ihmiset ilmoittavat gallupissa useammin oman puoluekantansa kuin jaksavat käydä äänestämässä. Sen takia kannatuskyselyiden tuloksia on syytä muokata odotetun äänestysaktiivisuuden perusteella puoluekohtaisesti joko ylöspäin tai alaspäin.

Perussuomalaiset gallup kuntavaalit
Vertaa ENNEN vaaleja mitattuja gallup-tuloksia perussuomalaisten vaalituloksiin.

Alla olevassa kuvassa käy hyvin ilmi, kuinka perussuomalaisten äänimäärä vaihtelee synkronoidusti vaalien äänimäärän vaihtelun kanssa. Vertailun vuoksi kuvioon on laitettu RKP, millä vastaavaa vaihtelua ei ole käytännössä ollenkaan. Se kuvastaa, kuinka RKP:n äänestäjät ovat pääasiassa valvovia, kun taas perussuomalaisilla on torkkujia.

Kuviossa näkyy vuoden 2017 kunnallisvaalit poikkeuksena trendiin. Se selittyy hallitusvastuulla, mikä tappoi ’populistipuolueen’ kannatuksen, kun isoja lupauksia ei pystytty pitämään ja ennalta ilmoitetut helpot reseptit eivät olleetkaan niin ilmiselviä ratkaisuita – tai niitä ei päästy toteuttamaan, sillä puolue ei muodostanut hallitusta yksinään.

Tällä hetkellä vuoden 2017 harmit on kuitenkin unohdettu, joten perussuomalaisten voi ennakoida palaavan aiemmalle trendilleen. Puolue on myös panostanut näihin kuntavaaleihin erittäin paljon ja aikaisessa vaiheessa, joten on mielenkiintoista nähdä, kuinka kampanjointi kääntyy kannatukseksi.

Perussuomalaisten äänet verrattuna vaalien kokonaisäänimääriin

Kuntavaalit vedonlyönti perussuomalaisista

PS vs. SDP (koko Suomi)
PS 1,70
SDP 2,03

Perussuomalaiset vs. Kokoomus(koko Suomi)
Kokoomus 3,55
Perussuomalaiset 1,25

Katso lisää kohteita Betssonin sivuilta.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

Vasemmistoliitto

Kuntavaalit 2021 ennuste: 8,04 % äänistä.

Vasemmistoliitto kuntavaalit kannatus

Vasemmistoliiton kannatus on ollut tasaisessa laskussa Suomessa. Siinä missä puolue oli SKDL:n aikaan jopa hetkellisesti Suomen suurin, on se nykyaikana ollut jo pitkään alle 10 prosentin puolue. Viime vaaleissa se paransi pitkästä aikaa tulostaan suhteessa edellisvaaleihin, mutta isossa kuvassa trendi on sen kannalta surullinen.

Parempi tulos viime kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa johtui puhtaasti vastareaktiosta median runteleman Sipilän hallituksen politiikkaan. Hallituksen löylytys oli poikkeuksellisen ärhäkkää, mikä johti äänestysaktiivisuuden nousuun. Se taas tarkoitti Vasemmistoliitolle kasvavaa pottia.

Vasemmistoliitto ääniosuudet kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja eu-vaaleissa

Nyt Juha Sipilä ei tarjoa vetoapua vasemmistolle, joten odotettavissa on, että yllä olevassa kuviossa näkyvä nousu palaa laskevalle trendille. Ellei sitten korona ja poikkeusajat vaikuta tulokseen ennakoimattomasti.

Vähemmän kiinnostavissa EU-vaaleissa äänestysaktiivisuus oli kaukana em. vaalien aktiivisuudesta ja puolueen tulos sen mukainen. Vuonna 2019 eduskuntavaalit ja EU-vaalit pidettiin puolentoista kuukauden sisällä toisistaan. Eduskuntavaaleissa ääniosuus oli 8,17 prosenttia ja EU-vaaleissa 6,89.

Prosenttiyksiköissä ero saattaa tuntua pieneltä (1,28), mutta suhteutettuna puolueen eduskuntavaalien tulokseen, EU-vaalien tulos oli peräti 15,7 prosenttia pienempi. Kuukaudessa puolueelta valui siis kuudesosa ääniosuudesta pois, koska vähemmän politiikasta kiinnostuneet eivät löytäneet uurnille.

Vasemmistoliitto äänestysaktiivisuus ja vaalitulokset

Kuten yltä näkyy, kasvava äänestysprosentti on tietänyt vasemmistoliitolle suhteessa parempaa äänisaldoa. Sekään ei kuitenkaan pelasta määräänsä enempää.

Esimerkiksi viime eduskuntavaalit olivat äänestysvilkkaudeltaan suurimmat seitsemän eduskuntavaalikauden jaksolla (vuodesta 1995 eteenpäin). Silti vain 2015 vaalien tulos oli sitä merkittävästi heikompi. Toissa vaalien (2011) tulos oli käytännössä sama, vaikka äänestysprosentti jäi vuoden 2019 vaaleja pienemmäksi.

Vasemmistoliitolle lisäongelmia tuo se, että puolue on nyt hallituksessa, eikä pääse räksyttämään oppositiossa. Lisäksi sen hallituskumppanien puheenjohtajat ovat naisia ja pääasiassa nuoria, joten se ei pääse erottumaan identiteettipolitiikallakaan.

Etenkin SDP & Sanna Marin sekä vihreät & Maria Ohisalo ovat pahoja kilpakumppaneita Vasemmistoliitolle.

Vasemmistoliitto gallup kuntavaalit
Vertaa ENNEN vaaleja mitattuja gallup-tuloksia vasemmistoliiton vaalituloksiin.

Gallupit ovat myös antaneet liian ruusuista kuvaa vasemmistoliiton menestyksestä. Tämä on erityisen totta EU-vaalien aikana, mutta myös eduskunta- ja kuntavaalien yhteydessä.

Viime kuntavaaleissa gallupit ennustivat vasemmistoliitolle 9,1 prosentin kannatusta, mutta itse vaaleissa tuli 8,8 prosentin kannatus. Eduskuntavaaleissa neljän viimeisen gallupin keskiarvo oli 9,3 prosenttia, mutta vaalitulos oli 8,2 prosenttia.

EU-vaaleissa pudotus oli odotetusti dramaattisin. Vasemmistoliiton gallup-lukema oli 9,4 ja vaalitulos oli 6,9.

Vasemmistoliitolla on melko pieni valvovien äänestäjien populaatio, eikä sen eriarvoistumisesta ja sorrosta varoittava retoriikka uppoa enää torkkujiin samalla tavalla kuin aiemmin. Se koki pienen herätyksen Sipilän aikana, mutta pääasiassa se ei resonoi kansaan, joka ei näe sitä missään tilastoissa, saati sitten omassa elämässään.

Kuntavaalit 2021 kertoimet vasemmistoliitolle

Vasemmistoliitto vs. Vihreät (koko Suomi)
Vasemmistoliitto 4,05
Vihreät 1,20

Vasemmistoliitto vs. RKP (koko Suomi)
Vasemmistoliitto 1,16
RKP 4,60

Katso lisää kohteita Betssonin sivuilta.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

RKP

Kuntavaalit 2021 ennuste: 5,18 % äänistä.

RKP kuntavaalit kannatus

Minne sijoittaisit RKP:n poliittisella kartalla?

Monet sanovat, että RKP on oikeistopuolue.

Miksi se on sitten nykyhallituksessa?

Oikeastaan RKP on ollut käytännössä joka hallituksessa vuosikymmenestä toiseen. Ainoa hallitus, mihin se EI kuulunut oli Juha Sipilän hallitus, mitä pidettiin Suomen lähihistorian oikeistolaisimpana.

RKP löytyy aina hallituksesta, mitä ikinä politiikkaa siellä ajetaankin, niin kauan kuin se saa oman pienen pyyntönsä ruotsin kielen aseman turvaamisesta läpi. Se on isossa kuvassa niin pieni pyyntö, että lähes kaikki hallituskoalitiot hyväksyvät sen, jos saavat sillä ostettua RKP:n edustajat äänestämään muuten halujensa mukaisesti.

RKP voi joustaa loputtomiin aivan kaikessa muussa, mutta ei ruotsin kielen asemassa. Niinpä se ei mahtunut Suomen ainoaan oikeistolaiseen hallitukseen viime vuosina, jossa perussuomalaiset halusivat tehdä remonttia Suomen kielipolitiikkaan.

RKP on malliesimerkki yhden asian puolueesta. Sitä äänestää aina sama uskollinen jengi vaaleista toiseen. Porukka ei ole mitenkään iso, mutta se vaivautuu aina uurnille. Kun äänestysprosentti on pieni, RKP pärjää suhteessa paremmin. Kun äänestysprosentti on iso, on RKP ongelmissa.

RKP kannatus ja ruotsinkielisten osuus Suomessa

RKP:n kannatus on heijastellut ruotsin kielen asemaa Suomessa melko tarkasti. Yllä olevassa kuviossa näkyy hyvin 2000-luvun EU-vaalien kannatushuiput sekä niiden välissä olevat laaksot eduskunta- ja kuntavaaleissa.

RKP:tä äänestetään paljolti perheen perinteen ja kulttuurin vuoksi. Se on varma ja helppo valinta, eikä asiaa tarvitse edes miettiä sen kummemmin.

Jos puolue olisi oikeistopuolue, sen kannattajat saattaisivat rangaista RKP:ta myös kuntavaaleissa vasemmistohallitukseen lähtemisestä. (Toiston vuoksi: kuntavaaleissa ei äänestetä pelkästään puolueiden tekemän kunnallispolitiikan perusteella.) Sitä tuskin kuitenkaan tapahtuu, vaan puolue saa jälleen sille tyypillisen äänimäärän.

Käytännössä on ihan sama, kuka on puolueen puheenjohtaja ja mitä hän puhuu väittelyissä ja toreilla. Samat henkilöt käyvät antamassa joka tapauksessa omalle puolueelleen äänen vaaleista toiseen.

RKP ääniosuudet kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja eu-vaaleissa

Kuten yltä käy ilmi, on RKP:n kuntavaalien kannatus hyvin lähellä eduskuntavaalien kannatusta. EU-vaalit ovat sen sijaan selvästi korkeammalla tasolla. Se kertoo oikeastaan siitä, että RKP:n äänestäjäreservi on käytetty melko lailla jo EU-vaalien äänestystasolla. Siitä eteenpäin harva ’lisä-äänestäjä’ antaa enää ääntänsä RKP:lle.

Vielä selvemmin sama käy ilmi alla olevasta kuviosta. Siinä missä vaalien yhteisäänimäärä menee siksakkia ylös alas, RKP:n äänimäärä on lähes vaakasuora viiva. Puolue saa vain harvoja ääniä lisää torkkujilta, vaikka koko Suomi innostuisi yhtäkkiä äänestämään seuraavissa vaaleissa.

RKP äänet verrattuna vaalien kokonaisäänimääriin

Kun vertaa alla olevaa kuviota esimerkiksi SDP:n vastaavaan, huomaa hyvin erot äänestyspopulaatioissa.

RKP SDP äänet eri vaaleissa

Siinä vaiheessa, kun eduskunnassa hallitukset pystytään muodostamaan ilman RKP:ta, puolue saattaa alkaa kuihtua pois. Kun se ei pyöri valtakunnan tasolla ihmisten mielissä, sillä on suora vaikutus myös kuntatason vaaleihin.

Siihen on kuitenkin vielä pitkä aika ja niin kauan kuin RKP on helppo lisä hallitukseen pienellä myönnytyksellä ruotsin kielen aseman suhteen, kannattaa se ottaa takiaiseksi aina mukaan vahvistamaan hallitusta.

RKP äänestysaktiivisuus ja vaalitulokset

Yllä oleva kuvio näyttää kuinka RKP:n kohdalla korrelaatio äänestysprosentin ja puolueen ääniosuuden välillä on poikkeuksellisen vahva. RKP:n kannattaa siis toivoa mahdollisimman tylsää poliittista tulevaisuutta, jolloin äänestysaktiivisuus ei nouse ja puolueen suhteellinen etu kasvaa.

Gallupit ovat ennustaneet hyvin RKP:n menestystä, pois lukein EU-vaalit, joissa ihmiset eivät jaksa äänestää yhtä usein kuin ilmoittavat oman puoluekantansa kannatuskyselyihin.

RKP gallup kuntavaalit
Vertaa ENNEN vaaleja mitattuja gallup-tuloksia RKP:n vaalituloksiin.

RKP:n kuntavaalit kertoimet

RKP vs. Vasemmistoliitto (koko Suomi)
RKP 4,60
Vasemmistoliitto 1,16

RKP vs. KD (koko Suomi)
RKP 1,40
KD 2,73

RKP vs. Liike Nyt (koko Suomi)
RKP 1,05
Liike Nyt 7,75

Katso lisää kohteita Betssonin sivuilta.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

Kristillisdemokraatit

Kuntavaalit 2021 ennuste: 3,99 % äänistä.

Kristillisdemokraatit kuntavaalit kannatus

Äänestysaktiivisuus ei ole ennustanut kristillisdemokraattien kohdalla vaalimenestystä käytännössä ollenkaan, kuten alla olevasta kuviosta käy ilmi.

Kuntavaaleissa puolueen kannatus on ollut koko 2000-luvun hyvin samalla tasolla. Se on vaihdellut välillä 3,70 % – 4,27 %. Luultavasti tälläkin kertaa kannatus asettuu hyvin samoihin lukuihin.

Kristillisdemokraatit äänestysaktiivisuus ja vaalitulokset

Kristillisdemokraateilla on oma kannattajajoukkonsa, joka on lojaali. Se on kuitenkin pienenemässä, sitä mukaan kuin Suomi maallistuu.

Nykyään jo joka neljäs ei kuulu mihinkään uskontokuntaan ja kristinuskon valtaa on pienentänyt ateistien lisäksi myös muut uskontokunnat mm. kasvaneen maahanmuuton seurauksena. Suurin osa Suomen kristityistä on myös ns. tapakristittyjä. He ovat syntyneet kristinuskoon, mutta eivät harjoita uskontoa missään muodossa, eivätkä siten äänestä KD:tä.

Uskonnottomuus on rajussa kasvussa etenkin nuoremmilla ihmisillä, joten tulevaisuuden näkymät ovat kristillisdemokraateille entistä huonommat.

Kristinuskon asema Suomessa

Mistä siis kristillisdemokraateille kannatus tulevaisuudessa? Uskonto on puolueen ytimessä. Se tekee puolueen äänestämisestä vaikeaa sellaisille henkilöille, jotka pitäisivät puolueen muusta politiikasta, mutta eivät halua assosioitua uskontopuolueeseen.

Pitkällä tähtäimellä kristillisdemokraattien on uudistuttava rajusti tai puolue menettää hiljalleen äänestäjiänsä ennen kuin kuihtuu kokonaan pois.

Tähän dilemmaan ratkaisu saattaa löytyä yllättävältä taholta. Timo Soinilla on nimittäin huhuttu olevan työn alla uusi puolue, mikä voisi jopa yhdistyä kristillisdemokraattien kanssa.

Kristillisdemokraatit ääniosuudet kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja eu-vaaleissa

Timo Soinin uusi puolue kristillisten pelastajaksi?

Nykyisin kristillisdemokraattien kannatuspotentiaali on melko rajattu. Uskonto saa omat vakioäänestäjät uurnille vaihtelevasti vaaleista toiseen, mutta liikkuvia äänestäjiä on todella vaikeaa saada houkuteltua puolueen piiriin.

Suomen suurimman populistin haluista palata poliittiselle teatterille on puhuttu jo jonkin aikaa ja Timo Soinin uusi puolue (jos sellainen toteutuu) huhutaan olevan jollain tavalla kytköksissä kristillisdemokraatteihin. Kenties vaaliliiton myötä tai villeimmissä huhuissa se voisi jopa yhdistyä kokonaan KD:n kanssa.

Soinin show voisi saada liikkuvia houkuteltua ja siten kasvattaa puolueen äänestäjäkuntaa. Se tapahtuisi kuitenkin sillä ehdolla, että puolueen nimi ei tulisi olemaan kristillisdemokraatit tai mikään mukaan liiaksi uskontoon sidottu. Uskonto voisi olla osa puoluetta ja se voisi ohjata jossain määrin politiikkaa, mutta puolueen pitäisi olla myös helpommin lähestyttävä myös muille.

Kristillisdemokraatit äänet vs vaalien kokonaisäänet

Lisäksi Soinin pitäisi itse olla näkyvä nokkamies puolueelle puheenjohtajan roolissa. Jos hän jää joksikin taustalla hääriväksi konsultiksi, ei puolue saa kaipaamaansa näkyvyyttä ja vauhdikasta starttia, eikä pääse toivottuun lentoon.

Riski Soinilla on tietenkin se, että vanha jytkyttäjä epäonnistuisi ja uusi puolue saisi nolon määrän ääniä. Mitään pikavoittoja ei olisi Soinillekaan luvassa, mistä Sininen Tulevaisuus toimi varoittavana esimerkkinä. Soinilla on paljon aktiivisia vihaajia persuloikkauksen jäljiltä, joten kannattajakunta pitäisi hahmottaa tarkasti. Heikko äänimäärä voisi kirpaista erityisen kovaa aiemman menestyksen ja loikkauksen jälkeen.

Joka tapauksessa puolue tarvitsisi Tony Halmeen tyylisen hahmon, joka nostaisi sen kansan tietoisuuteen. Sen jälkeen voisi alkaa rakentamaan uusia jytkyjä. Nykyisellään Soini on itse lähimpänä Halmeen tasoa tunnettuudessa, joten ilman häntä puolue luultavasti saisikin nolon äänimäärän. Soinin on siis oltava ’all in’ tai muuten menestysmahdollisuuksia ei käytännössä ole.

Vaaliliitot ja yhteistyöt ovat asia erikseen, mutta täysimääräisessä yhdistymisessä riski KD:lle olisi se, että puolueen pitäisi pystyä houkuttelemaan vanhat vakioäänestäjät pysymään kelkassa, sillä isot muutokset ovat aina äänestäjille paikka katsella ympärilleen.

Jonkinlainen riski kristillisdemokraattien on kuitenkin ennen pitkää otettava. Nykytrendi ei lupaa hyvää, jos aikaperspektiivin venyttää seuraavia kunnallisvaaleja pidemmälle.

Puolueen nykyiset edustajat eivät mielellään riskeeraa omia paikkojaan, mutta se tulee puolueen pitkän ajan edulle kalliiksi. Korjausliike kannattaa kuitenkin tehdä mieluummin ajoissa kuin myöhässä. KD:n lähitulevaisuus on erittäin todennäköisesti laimea ja pidemmän ajan tulevaisuus surkea ilman muutosta.

Kristillisdemokraatit gallup kuntavaalit
Vertaa ENNEN vaaleja mitattuja gallup-tuloksia kristillisdemokraattien vaalituloksiin.

Kunnallisvaalit vedonlyönti kristillisdemokraateista

KD vs. Liike Nyt (koko Suomi)
KD 1,14
Liike Nyt 4,90

KD vs. RKP (koko Suomi)
RKP 1,40
KD 2,73

Katso lisää kohteita Betssonin sivuilta.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

Liike Nyt

Liike Nyt on vielä varsin sekava tapaus äänestäjille. Sen ajatus politiikan tekemisestä poikkeaa täysin muista puolueista.

Liike Nyt on uusi puolue, joten sen kummempia tilastoja siitä ei löydy. Eduskuntavaaleissa jäi jytky syntymättä, mikä vie hohtoa koko liikkeeltä. Tällä hetkellä usko liikkeen tulevaisuuteen on koetuksella.

Hjallis Harkimo osaa herätellä torkkujia erinomaisesti rankalla retoriikallaan, joten hän olisi ollut kokoomukselle erittäin arvokas lisä. Yhden henkilön räväkät kommentit ja videot eivät kuitenkaan riittäneet nykyistä parempaan tulokseen eduskuntavaaleissa Liike Nytille, joten lähtökohtaisesti kuntavaaleissa voi olla edessä myös kivikkoinen tie.

Liike Nytin kohdalla on mielenkiintoinen ristiriita äänestyspopulaatioiden kohdalla.

Hjallis on luultavasti Suomen paras herättämään torkkujia, mutta koko liikkeen idea on osallistaa kansalaisia enemmän poliittisten päätösten tekoon. Ideana sen pitäisi vedota ensisijaisesti valvojiin.

Ainakin torkkujista pitäisi muuntaa valvojia Liike Nytin filosofian mukaan. Se on päämääränä monien mielestä kunnioitettava, mutta käytännön toteutus suoremmalle demokratialle voi olla erittäin haastavaa.

Liike Nyt on populistinen puolue sanan ’populismi’ alkuperäisessä merkityksessä eli se haluaa suorempaa demokratiaa ja kansalaisille sitä kautta suurempaa vaikutusmahdollisuutta.

Liike Nytin kunnallisvaalit kertoimet

Liike Nyt vs. KD (koko Suomi)
Liike Nyt 4,90
KD 1,14

Liike Nyt vs. RKP (koko Suomi)
Liike Nyt 7,75
RKP 1,05

Katso lisää kohteita Betssonin sivuilta.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

Kuntavaalit 2021 analyysi vedonlyöntiin

Tähän asti olemme käyneet läpi eri äänestyspopulaatioita valvojista torkkujiin sekä miten ne ovat perinteisesti äänestäneet eri puolueita eri vaaleissa. Seuraavaksi jäljelle jää vielä kysymys, minne asti äänestysprosentti nousee kuntavaaleissa 2021.

Äänestysprosentit kuntavaaleissa, eu-vaaleissa ja eduskuntavaaleissa

Historiallisesti kuntavaalien äänestysprosentti on siis ollut EU-vaalien ja eduskuntavaalien välimaastossa, lähempänä kuitenkin jälkimmäistä.

Pitkässä historiassa kiinnostus kuntavaaleihin on laskenut entisajoista, vaikka äänestäminen on muuttunut helpommaksi. Vuonna 1992 äänestysprosentti oli yli 78 prosenttia, mutta koko 2000-luvun aikana se on kivunnut vain kerran yli 60 prosentin.

Kuntavaalien äänestysprosentti

Todennäköisesti seuraavien kuntavaalien äänestysprosentti on hyvin lähellä tämän vuosituhannen äänestysaktiivisuutta. Muutama tekijä repii sitä kuitenkin hieman eri suuntiin verrattuna aiempiin.

Suurena uhkana korona nostaa aluksi kiinnostusta politiikkaan, mutta toisaalta yli vuoden kestänyt jokapäiväinen koronarummutus alkaa jo tulla ihmisillä korvista ulos. Se ei ole enää myöskään samalla tavalla tuntematon uhka, vaan monien mielissä jo melko arkinen asia.

Lisäksi osa varmasti jättää äänestämättä, koska ei halua viruksen uusien muunnosten aikana mennä samaan tilaan missä on rampannut koko päivän ajan paljon erinäistä väkeä. Ja kuten aiemmin jo totesimme, silloin, kun se on vaikeaa, äänestämättä jättäminen ei edes harmita torkkujia.

Toisaalta taas politiikan polarisaatio on nostanut päätään, minkä takia kaikkien leirien kannattajat käyvät kovemmilla kierroksilla. Se yleensä nostaa äänestysaktiivisuutta. USA:n presidentinvaaleissa äänestettiin historiallisen suuresti, tosin siihen vaikutti myös paljon postiäänestyksen laajempi mahdollisuus.

Suomessa polarisaatiota nostaa mm. EU:n pelastuspaketti. Sen ’hintalappu’ Suomelle muuttuu ajasta toiseen ja monet eivät ymmärrä, millä perusteella rahat on jaettu eri jäsenmaiden kesken. Neuvoa-antavaa kansanäänestystä aiheesta ei aiota myöskään nykytietojen valossa järjestää.

Ja vielä kerran niille propellipäille, jotka sanovat, että EU:n pelastuspaketti ei liity suoraan kunnallispolitiikkaan: myöskään äänestäjien äänestyspäätökset eivät liity kunnallispolitiikkaan kuin aivan hiuksen hienosti.

Seuraavat kuntavaalit kiinnostavat aina vähemmän?

Alla on Urheiluviikon estimaatti kuntavaalien äänestysprosentista. Seuraavat kuntavaalit seurannevat äänestysaktiivisuudessa edellisiä vaaleja, mutta toki korona ja muut tekijät voivat aiheuttaa suurempaakin heilahtelua suuntaan tai toiseen.

Kuntavaalien 2021 estimoitu äänestysprosentti

Kuvion huippu eli kaikista todennäköisin lopputulema on kohdassa 58,20 %, mutta tietenkin täsmälleen tuon kyseisen lukeman toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Uskomme kuitenkin, että kuntavaalien 2021 äänestysprosentti osuu lähelle sitä lukemaa.

Jos huipusta siirtyy muutaman prosenttiyksikön molempiin suuntiin, kasvaa varmuus siitä, että äänestysaktiivisuus osuu kuvattuun haitariin. Alla on väritetty ala välillä 53 % – 63 %. Arvioimme, että lopullinen äänestysprosentti osuu tälle välille 78 prosentin todennäköisyydellä. 11 prosentin todennäköisyydellä se on sitä pienempi ja 11 prosentin todennäköisyydellä sitä suurempi.

Kuntavaalien 2021 estimoitu äänestysprosentti, jossa korostettu todennäköinen alue.

Puolueiden ääniosuudet kuntavaaleissa 2021

Äänestysprosentti on merkittävä, mutta ei tietenkään ainoa tekijä vaalien lopputuloksia ennustettaessa.

Olemme mallintaneet äänestysprosentin lisäksi muita tekijöitä, kuten erinäiset tähänastiset kohut, puolueiden valmistautumisen kuntavaaleihin jne. ja arvioineet niiden pohjalta puolueiden menestystä seuraavissa kuntavaaleissa.

Tutkitaan lähemmin, miten eri puolueiden äänisaldojen voi arvella menevän edellä olleen kuvan todennäköisimpien äänestysprosenttien kohdalla.

Kokoomus, SDP ja perussuomalaiset

Aloitetaan voittokamppailusta, jossa uskomme olevan kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten.

Kokoomuksen, SDP:n ja PS:n kannatukset eri äänestysprosenteilla.

Kokoomus on mallissamme ykkösenä aina 56,90 prosentin äänestysaktiivisuuteen asti, jonka jälkeen ykköspaikka siirtyy SDP:lle. Kokoomus häviää toisenkin sijansa perussuomalaisille melko nopeasti sen jälkeen 57,40 äänestysprosentin kohdalla.

Perussuomalaiset ohittaa puolestaan myös SDP:n ja nousee ykköseksi, jos äänestysprosentti nousee vielä entisestään. Äänestysprosenttien 61,40–61,16 kohdalla SDP ja PS ovat tasoissa, mutta sen jälkeen perussuomalaiset ottavat ykköspaikan.

Tarkoittaako tämä siis sitä, että jos äänestysprosentti on 55 %, kokoomus voittaa automaattisesti?

Ei tietenkään. Kokoomuksen ja muidenkin puolueiden kannatus voi vaihdella kullakin äänestysprosentilla ja esimerkiksi keskustan tai jopa RKP:n voitto on mahdollinen äänestysprosentilla 55 %, vaikkakin se on hyvin epätodennäköistä.

Kun ennustimme kuntavaalien 2021 äänestysprosenttia, arvioimme sen olevan todennäköisimmin 58,20 (kuvion korkein kohta). Kuitenkin juuri sen prosentin toteutuminen desimaalilleen on hyvin epätodennäköistä. Uskomme, että lopullinen äänestysprosentti on lähellä sitä lukemaa muutaman prosenttiyksikön tarkkuudella.

Sama pätee puolueiden kannatukseen äänestysprosentin ollessa 55 %. Paras ennusteemme kokoomuksen kannatukseksi sillä äänestysaktiivisuudella on 17,73 prosenttia. Se voi kuitenkin hyvinkin olla esimerkiksi 16 prosenttia ja esimerkiksi SDP:n voi olla 17 prosenttia. Silloin demarit voittaisivat kuntavaalit, vaikka kuviomme mukaan olisimmekin kokoomuksen territoriolla.

Tämän edellä kuvatun hajonnan laittaminen yllä olevaan kuvaan olisi tehnyt siitä niin sekavan, että se ei olisi ollut enää luettava. Niinpä kuvaaja näyttää vain kaikista todennäköisimmän lopputuloksen kullakin äänestysprosentilla. Se on samanlainen yksinkertaistus kuin jos äänestysprosenttia kuvaavassa kuviossa olisi vain yksi palkki kohdassa 58,20 % nykyisen todennäköisyysjakauman sijaan.

Mikä puolue voittaa kuntavaalit, Kokoomus, SDP vai perussuomalaiset?

Mikä sitten on arviomme kunkin puolueen todennäköisyydeksi voittaa kuntavaalit 2021?

  • Kokoomus 39,36 %
  • SDP 35,52 %
  • PS 23,15 %

Näin ollen kerroinrajamme kuntavaalit 2021 vedonlyöntiin eniten ääniä keräävistä puolueista ovat seuraavat:

  • Kokoomus 2,54
  • SDP 2,82
  • PS 4,32

Ja näin ollen voimme nähdä, että kokoomukselle tarjottu 8,00 on selvä ylikerroin, kun taas SDP:n ja PS:n kuntavaalit 2021 kertoimet eivät ole pelattavissa.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

Keskustan ja vihreiden kaksinkamppailu

Keskusta vs Vihreät kuntavaaleissa 2021

Keskusta voi odottaa kuntavaaleista historiallisen huonoa tulosta. Urheiluviikon laatiman kuntavaalianalyysin perusteella puolueet ovat tasoissa 56,40 äänestysprosentilla. Sen jälkeen vihreät laskevat keskustan tuloksen alle. Jos äänestysprosentti on sitä pienempi, vihreät voittaa keskustan.

Tämä taistelupari on mielenkiintoinen siinä mielessä, että keskustalla ja vihreillä on ollut ajoittain vaikeuksia olla samassa hallituksessa. Jos keskusta jää jopa vihreiden alle kuntavaalien ääniosuudessa, voi hallitustyöskentely muodostua vielä hankalammaksi.

Se on tosin luultavasti melko hankalaa näiden vaalien jälkeen, vaikka keskusta onnistuisi vihreät voittamaankin, jos puolueen tulos on muuten ennakoidun heikko.

Keskusta vs. Vihreät Kuntavaaleissa 2021

Todennäköisyydet molemmille puolueille tässä kamppailuparissa:

  • Vihreät 36,91 %
  • Keskusta 63,09 %

Toisin sanoen kerroinrajat kamppailuparin vedonlyöntiin ovat:

  • Vihreät 2,71
  • Keskusta 1,59

Ja kun keskustalle tarjotaan 1,78-kerrointa, on vedonlyönti sen puolesta järkevää.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

Loppusanat kuntavaalit 2021 vedonlyönnistä

Vaalien ja siten myös kuntavaalien vedonlyönti noudattelee samaa ajatusmaailmaa kuin vedonlyönti esimerkiksi urheilutapahtumista. Sinun tehtäväsi on löytää kuntavaalien kertoimet, jotka ovat liian suuria tapahtuman todennäköisyyteen nähden.

Jos muistisi kaipaa piristystä betsaamisesta, lue Urheiluviikon kattava opas vedonlyönnistä.

Vaalien analysointi poikkeaa kuitenkin monella tapaa urheiluottelusta. Tällä sivulla on käyty läpi tekijöitä, mitä tulee ottaa huomioon vaalien vedonlyönnissä. Alla on vielä muutamia pointteja tiivistettynä kertauksen vuoksi.

1. Äänestäminen vs. vedonlyönti vaaleissa

Anna ehdottomasti äänesi sinun mielestäsi järkevälle politiikalle, mutta pidä selvä ero äänestämisen ja vedonlyönnin välillä.

Sinun mielestäsi järkevä politiikka ei ole välttämättä suomalaisten mielestä järkevää politiikkaa. Suomalaiset eivät siis automaattisesti kannata niitä asioita, mitä sinä kannatat. Sen olettaminen käy kukkarollesi.

Se, että lyöt vetoa sellaisen puolueen voitosta, mitä et itse kannata, ei ole synti. Vaalien vedonlyönti ei ole politiikkaa eikä puolueen kannattamista.

2. Ihmisten kiinnostus vaaleihin heijastuu vedonlyöntiin

Jos seuraat itse paljon politiikkaa, ajaudut helposti uskomaan, että kaikki muutkin tekevät samoin. Totuus saattaa olla kuitenkin, että monilla politiikka tulee vasta monen muun asian jälkeen prioriteettilistalla. Edelle ajavat omat työt, harrastukset, viihde, lapsien harrastukset ja niin edelleen.

Jos kysyt omilta tutuiltasi kysymyksen politiikasta, niin tietävätkö he siihen oikean vastauksen? Mitä vähemmän ihmiset seuraavat politiikkaa, sitä enemmän he äänestävät hyvin pintapuolisten mielikuvien ja yksittäisten uutisten perusteella.

Sen takia onkin tärkeää selvittää, minkälaisissa tilanteissa äänestäjät altistuvat poliittiselle retoriikalle useimmiten. Sen avulla saat selville, mikä heidän mielikuviinsa vaikuttaa eniten. Muista, että demokratiassa ”lonkalta äänestävän” henkilön ääni on yhtä arvokas kuin syväluotaavan analyysin tekevän henkilön.

Esimerkiksi Britanniassa äänestettiin niinkin massiivisesta asiasta kuin EU-erosta täysin vaillinaisten tietojen pohjalta. Suurin syy brexitiin oli maahanmuutto, mutta kannattajat ilmoittivat sen lisäksi syiksi monia virheellisiä käsityksiä.

Yksi verraten yleinen syy oli, että britit olisivat halunneet valita passinsa väriksi sinisen, mikä oli Britannian passin väri ennen EU:hun liittymistä. Passin väri olisi ollut vapaasti valittavissa EU:n sisälläkin, eli sitä varten ei olisi tarvinnut erota koko yhteisöstä.

Brexitiä mainostettiin myös sillä, että eron myötä britit voisivat rahoittaa jäsenmaksuillansa sen sijaan kansallista terveydenhuoltoaan. Jopa lupauksen antajat irtisanoutuivat siitä heti äänestystuloksen jälkeen ja myönsivät, että se ei ole mahdollista.

Jos näin isoista asioista äänestetään näin pinnallisilla (ja väärillä) tiedoilla, ei kannata olettaa, että peruskansalainen tekisi kovin kattavaa tutkimusta Suomen vaaleissakaan.

3. Uutisten vaikutus vaaleihin

Iltalehden lööpit kaupan kassalla, radion uutiset työpäivän taustalla ja TV-haastattelut kanavasurffaillessa tavoittavat ohimennen paljon ihmisiä, jotka eivät muuten seuraa politiikkaa. Mihin asioihin niissä on kiinnitetty huomiota viime aikoina?

Ovatko esillä olleet tuloerot, maahanmuuttoasiat, talouskehitys, naisten asema vai jokin muu? Nämä lööpit ohjaavat paljon ihmisten käyttäytymistä ja niistä voi päätellä hyvin voimasuhteita seuraaviin eduskuntavaaleihin.

Toinen tärkeä tietolähde on sosiaalisen median keskustelut. Jos olet itse aktiivinen somettaja, niin sinulla on vakava vaara joutua vain oman kuplasi kaikukammioon. Silloin luulet, että ne asiat, mitä sinun piirissäsi käsitellään, ovat yleisemmin hyväksyttyjä kuin ne oikeasti ovatkaan.

Pyri siis kuplasi ulkopuolelle ja etsi tietoa eri forumeilta keskusteluista, niiden keskustelijamääristä, tykkäyksistä ja niin edelleen.

4. Yksinkertaiset asiat eivät näy vaalien kertoimissa täydellä painolla

Monet puolueet käyttävät paljon aikaa erilaisten ohjelmien hiomiseen, joissa käydään läpi kaikki asiat ulkopolitiikasta talouspolitiikkaan ja niin edelleen. Suurella osalla äänestäjistä on kuitenkin mielessä vain yksi tärkeä asia, minkä pohjalta hän äänestää. Kutsutaan sitä nimellä pääkriteeri.

Pääkriteeri voi olla mikä tahansa ja sitä näkyvimmin ajava puolue tai ehdokas kerää äänipotin. Tämän jälkeen ehdokas/puolue yleensä saa hyvin kuuliaisia kannattajia ja seuraajat omaksuvat jopa puolueen/ehdokkaan kannan muissakin asioissa.

Esimerkiksi maahanmuuttoa vastustanut Trump ohjasi koko republikaanien puolueen täysin uudenlaiseksi USA:ssa, kun äänestäjät omaksuivat hänen mielipiteensä myös muissa asioissa.

Kun äänestäjä on päättänyt pääkriteerinsä (yleensä tunteiden pohjalta), niin käytännössä mikään ei saa häntä enää muutamaan mielipidettään ehdokkaasta. Vaikka hän näkisi tilastoja puoleen tai toiseen pääkriteeriinsä liittyvästä asiasta (tuloerojen kehityksestä, maahanmuuttajien rikoksista, velkamäärän kasvusta, työllisyysasteesta, naisten asemasta…), sillä on äärimmäisen harvoin enää mitään vaikutusta.

Hahmota nämä pääkriteerit ja tutki tarkkaan kuinka ne resonoivat kansalaisten parissa ja perinteisessä sekä sosiaalisessa mediassa. Ne voivat osoittautua erittäin arvokkaiksi vedonlyönnissä, sillä ne eivät useinkaan näy vaalien kertoimissa täysimääräisesti.

5. Budjetit ja lähipiirit vievät sanomaa eteenpäin

Suurella budjetilla saa omia näkemyksiä hyvin esille. Niillä voi myös muokata ihmisten mielikuvia ja monet määrittävät niiden pohjalta pääkriteerinsä, johon liittyy usein vahva tunneside. Mainostamalla omia teemojaan viesti vahvistuu.

Joskus minkään puolueen viesti ei puhuttele tarpeeksi kansalaisia (usein niitä, joita ei politiikka muutenkaan kiinnosta – ja heitä on paljon) ja he jäävät nukkuviksi äänestäjiksi. Budjetti on tärkeä viestin levittämiseksi, mutta jos viesti ei ole puhutteleva, ei silläkään ole väliä.

Äänestysprosentit ovat laskeneet trendinomaisesti eduskuntavaaleissa jo vuosikymmenien ajan, vaikka äänestäminen on tullut vuosien mittaan vain helpommaksi. Aiemmin maaseudulta äänestämään lähteminen oli työn ja tuskan takana, mutta prosentit olivat silti selvästi nykyistä korkeammat.

Eduskuntavaaleissa 1966 kaikkiaan 85,1 prosenttia äänioikeutetuista kävi antamassa äänensä. Sen jälkeen lukema laski hiljalleen alle 80 prosentin 1980-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa jo alle 70 prosentin.

Äänestäminen ei ole siis kiinnostanut ihmisiä paljoakaan, joten nukkuvien herättämisessä on suurta potentiaalia puolueille – ja hieman kärjekkäät asiat herättävät nukkuvat tehokkaammin kuin laimeat.

6. Vaalipiirien tutkimisella etua vaalien vedonlyöntiin

Seuraava pointti liittyy eduskuntavaalien vedonlyöntiin.

On hyvin mahdollista, että suuremman kannatusprosentin saanut puolue saa vähemmän paikkoja eduskunnassa kuin pienemmän kannatusprosentin puolue. Tämä johtuu siitä, että paikat jaetaan vaalipiirien mukaan.

Tästä on todella paljon esimerkkejä USA:ssa, jossa vaalipiirien määrittely (gerrymandering) määrittää todella paljon vaalien lopputuloksista. Ei tarvitse mennä kuitenkaan rapakon taakse, vaan esimerkkejä löytyy aivan kotimaisesta politiikastakin.

Vähemmän ääniä saanut puolue on saanut enemmän paikkoja Suomessakin. Näin kävi esimerkiksi eduskuntavaaleissa 2015, kun Kokoomus sai 18,2 prosentin kannatuksella 37 paikkaa ja Perussuomalaiset 17,7 prosentin kannatuksella yhden paikan enemmän.

Suomessa vaalipiirit ovat:

  1. Helsinki
  2. Uusimaa
  3. Varsinais-Suomi
  4. Satakunta
  5. Ahvenanmaan maakunta
  6. Häme
  7. Pirkanmaa
  8. Kaakkois-Suomi
  9. Savo-Karjala
  10. Vaasa
  11. Keski-Suomi
  12. Oulu
  13. Lappi

Vaalipiiristä valitaan kansanedustajia suhteessa sen väkimäärään. Esimerkiksi Helsingistä valitaan kansanedustajia seuraava lukumäärä:

Helsingin väkimäärä / Suomen väkimäärä x 200 paikkaa

Ahvenanmaalta valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja, vaikka sen väkimäärä ei siihen oikeuttaisikaan.

Vaalipiireissä kannattaa huomioida niiden väkimäärien kehitys. Esimerkiksi Helsinki ja Uusimaa ovat kasvaneet rajusti ja vaalipiirit kuten Savo-Karjala ja Kaakkois-Suomi ovat menettäneet paljon paikkoja.

7. Ohjaavatko gallupit vaalien kertoimia liikaa?

Gallupit ovat hyvä pohja analyyseille, mutta on syytä tarkastaa miten ne on tehty. Edustavatko ne vaalipiirejä kuinka tarkasti ja mitä niissä tarkalleen kysytään. Joskus gallup-kysymykset ovat muotoiltu tyhmästi tai tarkoitushakuisesti, jolloin niiden tulos on myös sen mukainen.

Entä miten otanta gallupiin on tehty? Edustaako se koko Suomea järkevästi vai jääkö sen ulkopuolelle osa ihmisistä? Esimerkiksi internetin gallupeissa ei näy vanhukset samalla tavalla kuin nettiä enemmän käyttävät ihmiset.

Lisäksi on syytä huomioida, että epäsoveliaiksi mielipiteiksi leimatut asiat, kuten maahanmuuttokriittisyys, eivät näy usein gallupeissa täysimääräisenä. Ihmiset eivät paljasta edes gallupin tekijöille mitä mieltä he oikeasti ovat niistä.

Gallupeja on myös syytä korjata vastaamaan kyseessä olevaa vaalia. Esimerkiksi EU-vaaleissa kokoomus lyö gallupit lähes aina johtuen pitkälti puolueen äänestäjäkunnasta ja EU-vaalien äänestysprosentista.

Vedonlyönti harrastuksena tai ammattina – varo peliongelmaa

Vedonlyönti on monelle mukava harrastus. Veto saatetaan iskeä tuomaan lisäjännitystä vaaleihin tai urheilutapahtumaan. Toiset tekevät puolestaan syväluotaavaa analyysiä tarkoituksenaan tienata elantonsa vedonlyönnillä.

Sitten on niitä, jotka eivät pysty hallitsemaan pelaamistaan. Jos sinulla tuntuu pakottavaa tarvetta lyödä vetoa, ota heti yhteyttä auttavaan palveluun. Suomessa sellainen on Peluuri.

Peliongelmien kanssa ei pidä pelleillä. Ota mieluummin yhteyttä hieman liian aikaisin kuin hieman liian myöhään.

Ota Betssonille 100 % bonus 100 € asti!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Unibet
200% bonus 200 € asti
Bonus
OTA BONUS!
NordicBet
100% bonus 150 € asti + 20€ ilmaisveto
Bonus
OTA BONUS!
Betsafe
200% bonus 75 € asti
Bonus
OTA BONUS!
Betsson
100% bonus 100 € asti
Bonus
OTA BONUS!
Bet365
100% bonus 100 € asti
Bonus
OTA BONUS!
ComeOn
100% bonus 300 € asti
Bonus
OTA BONUS!
Bethard etusivulle
100% bonus 50 € asti
Bonus
OTA BONUS!
Fastbetin logo
100 % bonus 100 € asti
Bonus
OTA BONUS!
Expekt
100% bonus
Bonus
OTA BONUS!
LeoVegas
100 € Ilmaisveto
Bonus
OTA BONUS!
Mobilebet
200 % bonus 200 € asti
Bonus
OTA BONUS!
William Hill
100 € riskitön veto
Bonus
OTA BONUS!
Betfair
100% bonus 100 € asti
Bonus
OTA BONUS!
Betway
100% bonus 150 € asti
Bonus
OTA BONUS!
MrGreen
100% bonus 100 € asti
Bonus
OTA BONUS!